Elävä arkisto / Kotimaa / Maakunnat ja pitäjät / Etelä-Pohjanmaata ja pohjalaisia /

36 000 päivää Oulussa kertoi kaupungin elämänkaaren

1969

HUOM: Valitettavasti palvelussa on hetkellinen tekninen häiriö. Kokeile ladata sivu hetken kuluttua uudelleen. Ohjeita. Jos käytät Elävää arkistoa ulkomaisessa verkossa saattaa kyseinen klippi olla sopimusehtojemme johdosta katseltavissa vain Suomessa, tällöin asiasta on maininta artikkelissa.

OBS: Tillfälligt tekniskt avbrott. Prova att ladda om sidan eller kom tillbaka om en stund. Tilläggsuppgifter. Om du använder Arkivet utanför Finland kan du kontrollera om klippet på grund av våra kontraktsvillkor endast är tillgängligt i Finland. Detta står i så fall i artikeln.

NOTE: Our service is experiencing temporary technical difficulties. We are sorry for the inconvenience, please try again after a while or try to refresh the page. Some videoclips are only available in Finland due to the terms of our agreements (possible limitations are mentioned in the article).

Näkymiä tornista 31.10.1969 | kesto: 2:41 (Video)
Kaupunki meren äärellä 31.10.1969 | kesto: 5:11 (Video)
Merikaupunki ilman merinäköalaa 31.10.1969 | kesto: 8:10 (Video)
Vanhoja ja uusia kaupunkikuvia 31.10.1969 | kesto: 1:36 (Video)

100 vuotta, noin 36 000 päivää, on mielenkiintoinen jakso ihmisen ja miksei kaupunginkin historiassa. Harva ihminen saavuttaa sadan vuoden iän. Kaupungille se on ajallisesti vähän, kaupungin tapahtumille ei.

Vanhimmat valokuvat Oulusta ovat 1860-luvulta. Ina Liljeqvist oli kaupungin tunnetuin valokuvaaja aina 1900-luvun alkupuolelle saakka. Dokumenttifilmissä "36000 päivää Oulussa" vanhoja valokuvia vertaillaan vuoden 1969 tilanteeseen.

Kuvausryhmä meni samoille paikoille, hankkiutui samoihin kuvakulmiin kuin valokuvaaja lähes 100 vuotta sitten. Tiedämme mitä tapahtuu vanhenevalle ihmiselle, mutta mitä tapahtuu kaupungille?

Oulun yliopiston arkkitehtuurin laitoksen asemakaavaprofessori Esko Järventaus kertoo ohjelmassa Oulusta merikaupunkina. Ajan kulkua kuvailevan äänitaustan on luonut äänittäjä Seppo Vakkuri.

Teksti: Eeli Aalto & Jukka Lindfors

AVAINSANAT: arkkitehtuuri, dokumenttiohjelmat, elämänkaari, kaupungit, kaupunkihistoria, kaupunkikuva, kaupunkiympäristö, kellotornit, meri, muutos, Oulu, oululaiset, Perämeri, pohjalaisuus, Pohjanmaa, Pohjois-Pohjanmaa, valokuvat, vanheneminen

Anna palautetta sivun sisällöstä

Tietolaatikko

Oulun väkiluku oli 1800-luvun puolivälin aikoihin alle 7000 henkeä. Vuosisadan alku oli ollut hankala. Siihen mahtuivat sodasta toipuminen ja kaupungin täydellinen hävitys vuonna 1822. Kauppalaivasto kuitenkin kasvoi 1840- ja 1850-luvuilla yhdeksi maan suurimmista. Oulun porvarit ryhtyivät ruukkiyrityksiin Kainuussa ja valtasivat koko Pohjois-Suomen sahateollisuuden.
Taiteiden alalla ainoa huomionarvoinen tapaus oli, että raatimies Westerlund perusti Oulun teatterin. Uskonnollisessa suhteessa elettiin 1700-luvun pietismin varassa. Oululaisten huomio oli kiinnittynyt kauppaan ja merenkulkuun.
Oulu sai uusia asukkaita suureksi osaksi naapuripitäjistä Limingasta, Lumijoelta, Hailuodosta, Tyrnävältä, Muhokselta, Kempeleestä, Oulunsalosta, Temmekseltä, Haukiputaalta ja Oulun maaseurakunnasta. Monipuolistunut teollisuus ja rautatien tulo tuottivat kaupunkiin lisää väkeä. Asuntopula oli valtava, vuokrat kalliita. Yhdessä huoneessa asui keskimäärin 3,6 henkilöä.