Joensuun kaupungilla on alusta lähtien ollut läheiset suhteet Sairaskotiyhdistykseen. Joensuun silloinen kaupunginjohtaja Aaro Heikkilä oli yksi Sairaskotiyhdistyksen perustajista.

Kaupunki avusti yhdistystä hoitolaitoksen rakennuttamisessa muun muassa lahjoittamalla yhdistykselle tontin, jolle sairaskoti rakennettiin. Lisäksi kaupunki takasi lainoja, joita yhdistys otti rakennuttamista varten.

Sairaskoti on laajentunut vuosien varrella muun muassa Joensuun kaupungin ja Raha-automaattiyhdistyksen tuen avulla. Se on perustanut Kuntohovin kuntoutuslaitoksen ja kylpylän sekä hankkinut ja rakennuttanut palvelu- ja vuokrataloja. Sairaskotiyhdistys perusti myöhemmin toisen osakeyhtiön, Kuntohovin Lääkäriaseman.

Pohjois-Karjalan Sairaskotiyhdistys ei kuitenkaan pitänyt siitä, että Joensuun kaupunginvaltuusto alkoi kysellä kaupungin saatavien perään. Yhdistys erotti marraskuussa kaupungin jäsenyydestään.

Sairaskotiyhdistyksen perustama Kuntohovin Lääkäriasema joutui myös kilpailijoidensa hampaisiin. Yksi näistä, Kuntohovin vuokralaisena toimiva Itä-Suomen Lääkärikeskus teki vuokraisännästään selvityspyynnön kilpailuvirastoon.

Joensuun kaupunki ja kilpaileva lääkäriasema eivät ole ainoita tahoja, joiden kanssa Sairaskotiyhdistyksen johto on riidellyt. Toimitusjohtaja Ahti Karttunen ja muu johto on joutunut napit vastakkain myös alaistensa kanssa.

Teksti: Timo Sipola

AVAINSANAT: dokumenttiohjelmat, hoitokodit, Joensuu, MOT, painostus, sairaat, sotainvalidit, tutkiva journalismi, uhkailu, yleisötoiveet

Anna palautetta sivun sisällöstä