Kun Intian valtameren tappava hyökyaalto toisena joulupäivänä 2004 iski, oli suhtautuminen tähän poikkeukselliseen suuronnettomuuteen myös hyvin poikkeuksellista.

Kun ihmishenkien menetysten ja aineellisten tuhojen suuruus paljastui, vaikutti siltä kuin ammattimaisten mielipiteenmuodostajien olisi ollut vaikeaa sanoa asiasta mitään.

Tapahtumista raportoitiin ja seismologeja, geologeja ja muita asiantuntijoita kuultiin, mutta julkiselle keskustelulle tyypilliset kannanotot saivat odottaa.

Viranomaiset Suomessa ja Ruotsissa joutuivat olemaan sijaiskärsijöinä; heidän tekemisiään ja varsinkin tekemättä jättämisiään hyökyaallon jälkeen arvosteltiin — oikein tai väärin.

Toimittaja Hannu Reime arvelee, että tsunamin aiheuttamaan järkytykseen liittynyt hämmennys ja syyllisten etsintä heijasti ihmiselle kuuluvaa syvää tarvetta yrittää löytää kaikkien tapahtumien taustalta agentti, toimija, joku, joka on vastuussa.

Ainoa opetus, jonka muu luonto antaa ihmiselle on se, että ei ole mitään opetusta.

Ohjelmassaan "Tsunamin herättämiä mietteitä" Hannu Reime selittää mm. tiedekirjailija Stephen Jay Gouldin ja fyysikko Jean Jean Bricmontin ajatuksia.

Ohjelma on osa Maailma ja maailmankuva -sarjaa.

Lataa ohjelma tiedostona
Voit ladata ohjelman tiedostona sivun alalaidasta. Klikkaa linkkiä hiiren oikeanpuoleisella napilla, valitse: Save target as... Voit tallentaa ohjelman tietokoneellesi tai mediasoittimeen.

AVAINSANAT: hyväksyminen, hyväntekeväisyys, hyökyaallot, luonnononnettomuudet, luonto, maailmankatsomus, maailmankuva, sattuma, tiede, turvattomuus

Anna palautetta sivun sisällöstä