Elävä arkisto / Kotimaa / Politiikan vuosikymmenet / Keskustan kestokasvo Paavo Väyrynen /

Nuori toimittaja Paavo Väyrynen

1968, 1969

HUOM: Valitettavasti palvelussa on hetkellinen tekninen häiriö. Kokeile ladata sivu hetken kuluttua uudelleen. Ohjeita. Jos käytät Elävää arkistoa ulkomaisessa verkossa saattaa kyseinen klippi olla sopimusehtojemme johdosta katseltavissa vain Suomessa, tällöin asiasta on maininta artikkelissa.

OBS: Tillfälligt tekniskt avbrott. Prova att ladda om sidan eller kom tillbaka om en stund. Tilläggsuppgifter. Om du använder Arkivet utanför Finland kan du kontrollera om klippet på grund av våra kontraktsvillkor endast är tillgängligt i Finland. Detta står i så fall i artikeln.

NOTE: Our service is experiencing temporary technical difficulties. We are sorry for the inconvenience, please try again after a while or try to refresh the page. Some videoclips are only available in Finland due to the terms of our agreements (possible limitations are mentioned in the article).

Paavo Väyrynen haastattelee Prahasta palanneita 24.08.1968 | kesto: 2:32 (Audio)
Paavo Väyrysen raportti pienituloisista 10.10.1969 | kesto: 10:58 (Video)

Yleisradiolle 60-luvun lopussa toimittajantöitä tehnyt Paavo Väyrynen haastatteli urallaan niin Tšekkoslovakian miehityksen silminnäkijöitä kuin minimipalkkaa vastustavia työnantajiakin.

21-vuotias Väyrynen oli elokuussa 1968 paikalla, kun arkkitehti Berndt Lundstenin johtama arkkitehtiylioppilasryhmä palasi Varsovan liiton miehittämästä Prahasta.

Suomalaiset olivat nähneet paikallisten yrittävän keskustella miehittäjien kanssa Brnon kaupungissa. Lundsten mainitsee myös, kuinka kaupat olivat miehityspäivänä heti avauduttuaan jakaneet ihmisille pieniä Tšekkoslovakian lippuja.

Väyrynen ehti toimittajanurallaan käsitellä myös kotimaan talouselämän ja politiikan kysymyksiä. Raportissaan vuodelta 1969 Väyrynen puntaroi Suomen pienituloisten heikkoa ja järjestäytymätöntä asemaa työmarkkinoilla sekä kehitteillä ollutta ehdotusta vähimmäistulosta.

60-luvulla pienituloisiksi laskettiin ne, joiden ansiotulot jäivät alle kuuteen sataan markkaan kuukaudessa. Erityisesti maatalous- ja palvelualoilla esiintyneeseen ongelmaan esitettiin ratkaisuksi ulkomaillakin käytössä ollutta vähimmäispalkkalakia.

Suomessa ajatus minimipalkasta ei innostanut kuitenkaan kaikkia. Eräiden mukaan tällainen "työvoiman hinnan" nostaminen olisi pakottanut yrityksiä sulkemaan ovensa.

Teksti: Arsi Alenius

AVAINSANAT: 1968, ansiotaso, haastattelut, Kemi, Keminmaa, konfliktit, Meri-Lappi, miehitetyt alueet, miehitys, palkansaajat, palkat, palkkajärjestelmät, pienituloiset, poliitikot, Praha, Prahan kevät, raportit, silminnäkijät, toimittajat, tuloerot, tulot, työntekijät, Tšekkoslovakia, vähimmäispalkka