Elävä arkisto / Kotimaa / Politiikan vuosikymmenet / Ahti Karjalainen - presidentin varamies /

Karjalainen ja Virolainen presidenttipelissä

1981

HUOM: Valitettavasti palvelussa on hetkellinen tekninen häiriö. Kokeile ladata sivu hetken kuluttua uudelleen. Ohjeita. Jos käytät Elävää arkistoa ulkomaisessa verkossa saattaa kyseinen klippi olla sopimusehtojemme johdosta katseltavissa vain Suomessa, tällöin asiasta on maininta artikkelissa.

OBS: Tillfälligt tekniskt avbrott. Prova att ladda om sidan eller kom tillbaka om en stund. Tilläggsuppgifter. Om du använder Arkivet utanför Finland kan du kontrollera om klippet på grund av våra kontraktsvillkor endast är tillgängligt i Finland. Detta står i så fall i artikeln.

NOTE: Our service is experiencing temporary technical difficulties. We are sorry for the inconvenience, please try again after a while or try to refresh the page. Some videoclips are only available in Finland due to the terms of our agreements (possible limitations are mentioned in the article).

Ylimääräinen puoluekokous 1981 22.11.1981 | kesto: 15:13 (Video)

Suomen Pankin johdossa toiminut Ahti Karjalainen oli keskustajohdon suosikki presidenttiehdokkaaksi vuonna 1981.

Etenkin puolueen puheenjohtaja Paavo Väyrynen asettui henkilökohtaisesti tukemaan Karjalaista Kekkosen seuraajaksi. Väyrynen oli aiemmin toiminut Karjalaisen ministeriavustajana ja hänet oli myös nimetty puoluejohtajaksi Virolaisen ohi.

Keskustalla oli ennen Kekkosen syksyllä 1981 alkanutta sairauslomaa suunnitelma kaataa Mauno Koiviston johtama hallitus, jottei SDP:n Koivisto saisi liian vahvaa asemaa presidentinvaaleihin.

Keskusta järjesti ylimääräisen puoluekokouksen marraskuun lopussa 1981 eli noin kuukausi Kekkosen eron jälkeen.

Puoluekokouksen ainoa kysymys oli presidenttiehdokkaan valitseminen tammikuussa 1982 pidettyihin ennenaikaisiin presidentinvaaleihin.

Puoluekokouksessa Paavo Väyrynen piti voimakkaan puheen Ahti Karjalaisen hyväksi, mutta piirien puheissa perättiin vahvasti kenttäväen valtaa ja Virolaisen valitsemista.

Äänestyksessä Johannes Virolainen vei voiton äänin 2666-1365.

Koivisto voitti presidentin valitsijamiesvaalin jo ensimmäisellä kierroksella, ja monet spekuloivat, että Karjalainen olisi ollut Virolaista parempi koko kansan ehdokas.

Teksti: Paavo Rytsä

AVAINSANAT: Keskustapuolue, Kuopio, Maalaisliitto, poliitikot, politiikka, presidentinvaalit, puheenjohtajat, puheet, puoluekokoukset, pääministerit, ulkopolitiikka

Anna palautetta sivun sisällöstä