Elävä arkisto / Kulttuuri ja viihde / Kirjat ja kirjoittajat / Suomen kirjallisuus Agricolasta 1900-luvun alkuun /

Runeberg - oiva lyyrikko, jonka hahmoista tuli kliseitä

1938, 1979, 1982

HUOM: Valitettavasti palvelussa on hetkellinen tekninen häiriö. Kokeile ladata sivu hetken kuluttua uudelleen. Ohjeita. Jos käytät Elävää arkistoa ulkomaisessa verkossa saattaa kyseinen klippi olla sopimusehtojemme johdosta katseltavissa vain Suomessa, tällöin asiasta on maininta artikkelissa.

OBS: Tillfälligt tekniskt avbrott. Prova att ladda om sidan eller kom tillbaka om en stund. Tilläggsuppgifter. Om du använder Arkivet utanför Finland kan du kontrollera om klippet på grund av våra kontraktsvillkor endast är tillgängligt i Finland. Detta står i så fall i artikeln.

NOTE: Our service is experiencing temporary technical difficulties. We are sorry for the inconvenience, please try again after a while or try to refresh the page. Some videoclips are only available in Finland due to the terms of our agreements (possible limitations are mentioned in the article).

Kunniakäynti runokuninkaan patsaalla 1938 05.02.1938 | kesto: 7:20 (Audio)
Kai Laitinen arvioi Runebergin merkitystä 05.02.1982 | kesto: 18:08 (Audio)
Lars Huldén kertoo Runeberg-suhteestaan 05.02.1979 | kesto: 7:42 (Audio)

Runokuningas Runebergia palvottiin alkuun miltei pyhimyksenä, eikä vuonna 1938 radioidusta juhlareportaasistakaan puutu ylevää henkeä. Mutta myös myöhemmät kirjallisuusmiehet Kai Laitinen ja Lars Huldén jakavat kansalliskirjailijalle tunnustusta.

Johan Ludvig Runebergia (1804–77) on arvostettu koko Skandinaviassa. Suomessa Vänrikki Stoolin tarinoista ja Runebergista itsestään tuli isänmaallisuuden ja kansallishengen symboleja.

Runebergin runojen henkilöhahmoista on myöhemmin tullut kliseitä, mutta aikanaan esimerkiksi Saarijärven Paavon kuva oli professori Kai Laitisen mukaan uudenlainen ja kunnioittava.

Eeppisissä runoelmissaan (kuten Hirvenhiihtäjät, 1832 tai Hanna, 1836) Runeberg onnistui luomaan "antiikkisen tyylikoneiston avulla sankarillista hohdetta tavallisiin ihmisiin".

Saarijärven Paavo (esikoiskokoelmassa Dikter,1830) ja Vänrikki Stoolin tarinat (1848 ja 1860) rakensivat kansallishenkistä kuvaa suomalaisista hyveistä: kärsivällisyydestä, nöyryydestä ja urhoollisuudesta.

Runebergin sanastoon perehtynyt kirjailija ja kielentutkija Lars Huldén kertoi vuonna 1979 omasta suhteestaan kansallisrunoilijaan. Runebergin kielellisten tapojen varjot näkyvät myöhemmissä runoilijoissa, Huldén sanoo.

Teksti: Jukka Lindfors

Lataa ohjelma tiedostona
Voit ladata ohjelman tiedostona sivun alalaidasta. Klikkaa linkkiä hiiren oikeanpuoleisella napilla, valitse: Save target as... Voit tallentaa ohjelman tietokoneellesi tai mediasoittimeen.

AVAINSANAT: haastattelut, kansanluonne, kirjailijat, kirjallisuudenhistoria, kärsivällisyys, MP3, nöyryys, palvonta, patsaat, pyhimykset, reportaasit, runoilijat, Saarijärvi, suomalaisuus, urhoollisuus

Anna palautetta sivun sisällöstä

Sisältötiedot

ALKUPERÄISEN OHJELMAN OTSIKKO:
Kunniakäynti runokuninkaan patsaalla.
Tänään iltapäivällä.
Professori Lars Huldén kertoo suhteestaan J. L. Runebergiin.

HAASTATELTAVAT: Kai Laitinen, Lars Huldén
ESIINTYJÄT: Tauno Palo, Jorma Nortimo, Kalle Rouni
MUUT HENKILÖT: Johan Ludvig Runeberg

OHJELMAN TEKIJÄT:
Toimittajat: Päivi Istala (1982), Juha Virkkunen (1979)

Kuva: J.L. Runeberg. (1800-luku)