Elävä arkisto / Kotimaa / Suomi sodassa /
Jatkosodan alkuvaihe 1941-1942
1941-1942
![Kuva: Jatkosodan alku sujui suunnitelmien mukaisesti. Marsalkka Mannerheim. YLE kuvanauha. Kuva: Jatkosodan alku sujui suunnitelmien mukaisesti. Marsalkka Mannerheim. YLE kuvanauha.](kuvat/teema/T00022_iso.jpg)
Hitlerin joukot hyökkäsivät Neuvostoliittoon Barbarossa-suunnitelman mukaisesti 22. 6.1941. Suomen sodanjohto oli hankkeesta perillä, vaikka Suomi muodollisesti ei halunnutkaan sitoutua Saksan operaatioon.
Hitler julisti maailmalle Suomen taistelevan “liitossa” - im Bunde - Saksan kanssa. Suomen johdolle Hitlerin julistus oli kiusallinen. Suomessa korostettiinkin alusta asti, että maa käy erillistä sotaa Neuvostoliittoa vastaan itsenäisyytensä turvaamiseksi.
Teksti: Reijo Perälä
Näytä Jatkosodan taistelupaikkoja suuremmalla kartalla
AVAINSANAT: armeijat, asemasota, aseveljeys, evakot, evakuointi, hyökkäyssota, Itä-Karjala, jatkosodan alkuvaihe, jatkosota, jatkosota, kansallissosialismi, Karjala, Karjalan kannas, korvikkeet, Laatokan Karjala, Lapin sota, Moskovan rauha, natsit, Pariisin rauhansopimus, propaganda, puna-armeija, puolustusvoimat, salakauppa, salakuljetus, sotakorvaukset, sotavangit, sotilasliitot, Suur-Suomi-aate, säännöstely, talvisota, toinen maailmansota, vankileirit, välirauha, YH, Ylimääräiset harjoitukset
Katsele ja kuuntele
![](kuvat/artikkeli/003480131.jpg?leveys=120&kohde=easivusto)
Taisteliko Suomi jatkosodassa liitossa Saksan kanssa?
1 audioleike
Historiantutkijat ovat väitelleet jatkosodan syistä vuosikymmenien ajan. Lasse Vihosen ohjelmassa pohditaan sodan taustaa ja kuullaan autenttisia ääninäytteitä mm. Saksan sodanjulistuksesta Neuvostoliitolle.
Katsele ja kuuntele
![](kuvat/artikkeli/003440131.jpg?leveys=120&kohde=easivusto)
Erillissota vai sotaliitto?
2 audioleikettä
Suomi katsoi joutuneensa uuteen sotaan Neuvostoliiton pommitettua sen aluetta 25.6.1941. Mutta jo sitä ennen maa oli sitoutunut sodankäyntiin Saksan rinnalla. Lähtökohdat ja tavoitteet olivat kuitenkin erilaiset kuin liittolaisella.
Katsele ja kuuntele
![](kuvat/artikkeli/103040131.jpg?leveys=120&kohde=easivusto)
Lahden radioasema lähetti morsemerkkejä Saksan pommittajille
1 audioleike
Suomen radioasemat valmistautuivat omalla tavallaan Saksan hyökkäykseen Neuvostoliittoa vastaan. Asemien saamat morselaitteet tarjosivat suunnistusapua saksalaiskoneille.
Katsele ja kuuntele
![](kuvat/artikkeli/103060131.jpg?leveys=120&kohde=easivusto)
Helsingin pommitukset alkoivat kesäkuussa 1941
2 audioleikettä
Saksa aloitti hyökkäyksensä itään 22.6.1941 myös Suomen alueelta. Kolme päivää sen jälkeen Neuvostoliitto toteutti massiiviset pommitukset suomalaisiin asutuskeskuksiin.
Katsele ja kuuntele
![](kuvat/artikkeli/002430131.jpg?leveys=120&kohde=easivusto)
Suomi hyökkää Saksan rinnalla
1 videoleike
Suomi lähti jatkosotaan kokonaan toisista lähtökohdista kuin talvisotaan. Aseveljeys voimakkaan Saksan kanssa nähtiin mahdollisuutena, jolla talvisodan vääryys voitiin korjata.
Katsele ja kuuntele
![](kuvat/artikkeli/003420131.jpg?leveys=120&kohde=easivusto)
Presidentti Rytin puhe jatkosodan alussa
![Tämä ohjelma on ladattavissa myös tiedostona Tämä ohjelma on ladattavissa myös tiedostona](kuvat/lataa_12x12px.gif)
2 audioleikettä
Jatkosodan alettua presidentti Risto Ryti totesi radiopuheessaan 26.6.1941 rauhaa rakastavan kansamme joutuneen jälleen ikiaikaisen vihollisen raa’an hyökkäyksen kohteeksi.
Katsele ja kuuntele
![](kuvat/artikkeli/054100131.jpg?leveys=120&kohde=easivusto)
Gerda Rytin puhe jatkosodan alussa
1 audioleike
Presidentinrouva Gerda Ryti piti heinäkuussa 1941 puheen reserviläisperheiden auttamiseksi ja yleisen tunnelman nostamiseksi.
Katsele ja kuuntele
![](kuvat/artikkeli/003580131.jpg?leveys=120&kohde=easivusto)
Suomi hyökkää yli vanhan rajan ![Tämä ohjelma on ladattavissa myös tiedostona Tämä ohjelma on ladattavissa myös tiedostona](kuvat/lataa_12x12px.gif)
2 audioleikettä
Salamasodalla edenneet suomalaisjoukot ylittivät vanhan rajan jo heinäkuun lopulla 1941. Komentaja Paavo Talvela lupaa kuitenkin, ettei taistelu lopu ennen kuin Karjala on vapaa.
Katsele ja kuuntele
![](kuvat/artikkeli/103240131.jpg?leveys=120&kohde=easivusto)
Vuokkiniemen kokous julisti Itä-Karjalan osaksi Suomea
1 audioleike
Vienalaisessa Vuokkiniemen kylässä pidettiin 20. heinäkuuta 1941 heimoaktivistien ja miehityshallinnon organisoima kokous, joka Karjalan kansan nimissä päätti, että Viena ja Aunus irtautuvat Neuvostoliitosta ja liittyvät Suomeen.
Katsele ja kuuntele
![](kuvat/artikkeli/073830131.jpg?leveys=120&kohde=easivusto)
Hyökkäys Aunuksen Karjalaan 1941 ![Tämä ohjelma on ladattavissa myös tiedostona Tämä ohjelma on ladattavissa myös tiedostona](kuvat/lataa_12x12px.gif)
6 audio- ja 2 videoleikettä
Suomalaisjoukkojen päähyökkäys Laatokan Karjalaan ja Aunukseen alkoi heinäkuussa 1941. Vanha raja ylitettiin 22.7.
Katsele ja kuuntele
![](kuvat/artikkeli/003600131.jpg?leveys=120&kohde=easivusto)
Pekka Tiilikainen Aunusta valtaamassa ![Tämä ohjelma on ladattavissa myös tiedostona Tämä ohjelma on ladattavissa myös tiedostona](kuvat/lataa_12x12px.gif)
2 audioleikettä
Rintamareportteri Pekka Tiilikainen kuvaa ensimmäistä suomalaisten valtaamaa aunukselaiskylää ja selostaa Aunuksen kaupungin valtausta. Neuvostoasumisessa on reportterille runsaasti ihmeteltävää.
Katsele ja kuuntele
![](kuvat/artikkeli/103460131.jpg?leveys=120&kohde=easivusto)
Itä-Karjalaa suomalaistettiin kouluin ja keskitysleirein
6 audioleikettä
Itä-Karjalan liittämistä Suomeen kaavailtiin jo ennen jatkosodan alkamista. Suomalainen miehityshallinto harjoitti etnistä syrjintää, joka teki alueen venäläisväestöstä alemman luokan kansalaisia.
Katsele ja kuuntele
![](kuvat/artikkeli/072360131.jpg?leveys=120&kohde=easivusto)
Jatkosodan pohjoisrintama 1941 ![Tämä ohjelma on ladattavissa myös tiedostona Tämä ohjelma on ladattavissa myös tiedostona](kuvat/lataa_12x12px.gif)
5 audioleikettä
Saksalais-suomalainen hyökkäys Neuvostoliittoon alkoi kesä-heinäkuun vaihteessa 1941. Se pysäytettiin syyskuussa Rukajärven valtauksen jälkeen.
Katsele ja kuuntele
![](kuvat/artikkeli/003620131.jpg?leveys=120&kohde=easivusto)
Rukajärvi vallattu ![Tämä ohjelma on ladattavissa myös tiedostona Tämä ohjelma on ladattavissa myös tiedostona](kuvat/lataa_12x12px.gif)
1 audioleike ja 2 videoleikettä
Martti Jukola raportoi Rukajärven valtauksesta syyskuussa 1941. Reportaasissaan hän kuvaa autiota itäkarjalaista kylää ja suomii sen koulua, sairaalaa ja kirjatarjontaa.
Katsele ja kuuntele
![](kuvat/artikkeli/073140131.jpg?leveys=120&kohde=easivusto)
Jatkosodan hyökkäysvaihe Kannaksella ![Tämä ohjelma on ladattavissa myös tiedostona Tämä ohjelma on ladattavissa myös tiedostona](kuvat/lataa_12x12px.gif)
8 audioleikettä
Suomen hyökkäys Karjalan kannaksen valtaamiseksi takaisin alkoi heinäkuun lopussa 1941. Sortavala vallattiin 15. elokuuta ja Viipuri kaksi viikkoa myöhemmin.
Katsele ja kuuntele
![](kuvat/artikkeli/073220131.jpg?leveys=120&kohde=easivusto)
Hampaat aseina ja muita sotakuvauksia vuodelta 1941
5 audioleikettä
Kesän ja syksyn 1941 rintamareportaasit kertoivat mm. vihollislinjojen taakse eksyneestä partiosta, motin pehmityksestä ja sisukkaasta suomalaisvangista, joka puri vihollista nenään.
Katsele ja kuuntele
![](kuvat/artikkeli/074340131.jpg?leveys=120&kohde=easivusto)
Karhumäen valtaus 1941 ![Tämä ohjelma on ladattavissa myös tiedostona Tämä ohjelma on ladattavissa myös tiedostona](kuvat/lataa_12x12px.gif)
4 audioleikettä
Jatkosodan hyökkäysvaihe päättyi Maaselän kannaksen valtaukseen joulukuussa 1941. Suomalaiset marssivat Karhumäkeen 5. joulukuuta.
Katsele ja kuuntele
![](kuvat/artikkeli/068420131.jpg?leveys=120&kohde=easivusto)
Asemasotaa 1942-1944 ![Tämä ohjelma on ladattavissa myös tiedostona Tämä ohjelma on ladattavissa myös tiedostona](kuvat/lataa_12x12px.gif)
7 audioleikettä
Syksyn 1941 etenemisvaiheen jälkeen suomalaiset joukot määrättiin jäämään saavutetuille linjoille. Alkoi kaksi ja puoli vuotta kestänyt asemasodan vaihe.
Katsele ja kuuntele
![](kuvat/artikkeli/030480131.jpg?leveys=120&kohde=easivusto)
Suursaaren valtaus 1942 ![Tämä ohjelma on ladattavissa myös tiedostona Tämä ohjelma on ladattavissa myös tiedostona](kuvat/lataa_12x12px.gif)
1 audioleike
Suomalaiset saivat haltuunsa talvisodassa Neuvostoliitolle menetetyn Suursaaren. Hyökkäysoperaatiota johtanut kenraalimajuri Aaro Pajari piti kiitospuheen joukoilleen 28.3.1942.
Katsele ja kuuntele
![](kuvat/artikkeli/103440131.jpg?leveys=120&kohde=easivusto)
Tuhansittain sotavankeja kuoli nälkään ja tauteihin
2 audioleikettä
Suomi otti jatkosodan hyökkäysvaiheen aikana vangeiksi noin 56 000 neuvostosotilasta. Vajaa kolmasosa heistä menehtyi leireillä heikkojen olosuhteiden johdosta, osa myös tarkoituksellisen julmuuden tähden.
Katsele ja kuuntele
![](kuvat/artikkeli/003590131.jpg?leveys=120&kohde=easivusto)
Paavo Talvelan sotamuistelmat
2 audioleikettä
Kenraali Paavo Talvelan 1970-luvulla ilmestyneistä muistelmista odotettiin sensaatiota. Jatkosodassa Talvela komensi 6. armeijakuntaa ja toimi Laatokan Karjalan joukkojen komentajana. Oheisessa ohjelmassa käydään läpi Talvelan toimintaa sotien aikana.
Katsele ja kuuntele
![](kuvat/artikkeli/003720131.jpg?leveys=120&kohde=easivusto)
Adolf Ehrnrooth muistelee Mannerheimia
1 audioleike
”Majuri ei kuole, koska majurilla on niin kirkkaat silmät”, marsalkka Mannerheim totesi jatkosodassa haavoittuneelle Adolf Ehrnroothille vuonna 1941.
Katsele ja kuuntele
![](kuvat/artikkeli/003760131.jpg?leveys=120&kohde=easivusto)
Hitlerin salaa tallennettu keskustelu Suomessa
3 audioleikettä
Kun Mannerheim vietti 75-vuotispäiväänsä 4.6.1942, hän sai yllätysvieraakseen Adolf Hitlerin. Yleisradion ääniteknikko Thor Damen heitti juhlavaunun hattuhyllylle mikrofonin, jolla miesten keskustelu tallennettiin salaa.
Katsele ja kuuntele
![](kuvat/artikkeli/003800131.jpg?leveys=120&kohde=easivusto)
Mannerheimin kiitospuhe
syntymäpäivillä 1942 ![Tämä ohjelma on ladattavissa myös tiedostona Tämä ohjelma on ladattavissa myös tiedostona](kuvat/lataa_12x12px.gif)
1 audioleike
Marsalkka Mannerheimin 75-vuotispäivää vietettiin Immolaan pysäköidyssä salonkivaunussa kesäkuussa 1942.
Katsele ja kuuntele
![](kuvat/artikkeli/022960131.jpg?leveys=120&kohde=easivusto)
Sota-Helsingin kasvot
1 videoleike
Ankarat pakkaset, lumi, pula lähes kaikesta ja jatkuvat jonot olivat pääkaupungin arkea sotatalvena 1942.
Katsele ja kuuntele
![](kuvat/artikkeli/003920131.jpg?leveys=120&kohde=easivusto)
Sotavuosien Paasikivi
2 audioleikettä
J. K. Paasikivi tuli laajalti tunnetuksi vasta vuonna 1939 Suomen ja Neuvostoliiton alueneuvotteluissa, joissa hän edusti selkeästi myöntyväisempää linjaa kuin esimerkiksi ulkoministeri Eljas Erkko. Mutta miten Paasikivi sotavuosina toimi ja mitä hän ajatteli?
Katsele ja kuuntele
![](kuvat/artikkeli/003930131.jpg?leveys=120&kohde=easivusto)
Lotta Svärd antoi nimensä Suomen maanpuolustusnaisille
2 audio- ja 3 videoleikettä
Talvi- ja jatkosodan aikana lähes 40 000 lottaa työskenteli armeijan apuna huolto- ja esikuntatehtävissä sekä ilmavalvonnassa. Järjestö lakkautettiin vuonna 1944 välirauhansopimuksen tulkinnan nojalla.
Katsele ja kuuntele
![](kuvat/artikkeli/003940131.jpg?leveys=120&kohde=easivusto)
Usko Saksan voittoon alkaa horjua
2 audioleikettä
Suomen poliittinen ja sotilaallinen johto näki syksyllä 1942, että sotaa on jatkettava, vaikka usko Saksan voittoon alkoi horjua. Sensuuri piti huolen siitä, ettei ylilyöntejä tai julkisia epäilyksiä esitetä.
Katsele ja kuuntele
![](kuvat/artikkeli/024880131.jpg?leveys=120&kohde=easivusto)
Sota-ajan joulu ![Tämä ohjelma on ladattavissa myös tiedostona Tämä ohjelma on ladattavissa myös tiedostona](kuvat/lataa_12x12px.gif)
5 audioleikettä
Vuosina 1939 - 1944 joulua vietettiin korsuissa, ampumahaudoissa ja evakossa. Sota leimasi myös kotirintaman joulua - elettiin säännöstelyaikaa ja kaivattiin läheisiä.
Katsele ja kuuntele
![](kuvat/artikkeli/101330131.jpg?leveys=120&kohde=easivusto)
Rintamalotan tarina
1 videoleike
Ilmajokinen Sipi Tilus liittyi Lotta Svärd
Katsele ja kuuntele
Julkaistu 08.09.2006