Elävä arkisto / Kotimaa / Politiikan vuosikymmenet / Suuret puheet /

Presidentti Paasikiven YYA-puhe

1948

HUOM: Valitettavasti palvelussa on hetkellinen tekninen häiriö. Kokeile ladata sivu hetken kuluttua uudelleen. Ohjeita. Jos käytät Elävää arkistoa ulkomaisessa verkossa saattaa kyseinen klippi olla sopimusehtojemme johdosta katseltavissa vain Suomessa, tällöin asiasta on maininta artikkelissa.

OBS: Tillfälligt tekniskt avbrott. Prova att ladda om sidan eller kom tillbaka om en stund. Tilläggsuppgifter. Om du använder Arkivet utanför Finland kan du kontrollera om klippet på grund av våra kontraktsvillkor endast är tillgängligt i Finland. Detta står i så fall i artikeln.

NOTE: Our service is experiencing temporary technical difficulties. We are sorry for the inconvenience, please try again after a while or try to refresh the page. Some videoclips are only available in Finland due to the terms of our agreements (possible limitations are mentioned in the article).

Neuvottelijat palaavat Moskovasta 20.05.1948 | kesto: 2:04 (Video)
Presidentti Paasikiven puhe 09.04.1948 | kesto: 17:16 (Audio)
Mikko Majander arvioi Paasikiven puhetta 18.04.2010 | kesto: 0:57 (Audio)

YYA-sopimuksen allekirjoitushetkellä Suomessa elettiin huhujen täyttämää ja poliittisesti levotonta aikaa. Presidentti J. K. Paasikivi ampui radiopuheessaan alas huhuja sopimuksesta, joka söisi Suomen.

Länsi-Euroopassa Suomen pelättiin ajautuvan Tshekkoslovakian tavoin sosialistiseen leiriin. Suomessa tilannetta seurattiin tarkasti, ja neuvottelujen aikana maaliskuun viimeisenä päivänä puolustusvoimat nosti hälytysvalmiuttaan.

Huhtikuun lopussa Suomen Sosialidemokraatti -lehti kirjoitti, että kommunisteilla oli meneillään Tshekkoslovakian tapainen vallankaappaushanke.

Armeija nosti hälytysvalmiuttaan entisestään. Kommunistien tuolloin pitkälti hallitseman liikkuvan poliisin asevarasto Suurkirkon alla tyhjennettiin. Panssariprikaati oli koko ajan valmiudessa ja laivasto puolestaan vahti presidentinlinnaa.

Sisäministeriö oli ollut vuodesta 1945 asti kommunistien Yrjö Leinon ministeriö. Se herätti pelkoja vallankaappauksesta.

Paasikivi erotti Leinon muotoseikan nojalla toukokuussa. Leino oli mm. luovuttanut Moskovaan suomalais- ja pakolaisvankeja, ja sisäministerin katsottiin olevan muutoinkin liikaa Neuvostoliiton valvontakomission ohjailtavissa.

YYA-neuvottelujen tuloksiin oltiin Suomessa laajalti tyytyväisiä, ja eduskunta hyväksyi sopimuksen selvin luvuin huhtikuun 6:ntena. Neuvotteluja oli kuitenkin edeltänyt voimakas epäluulo syntymässä olevaa sopimusta kohtaan.

Huhtikuun toisena päivänä presidentti piti radiopuheen, jossa hän totesi, että suomalaisilla tuskin on syytä olla tyytymättömiä sopimukseen. Valtiotieteen tohtori Mikko Majander arvioi puhetta Suuret puheet -sarjassa.

Teksti: Paavo Rytsä & Tapio Pajunen

AVAINSANAT: huhut, hälytystila, kommunistit, levottomuus, Neuvostoliitto, poliittinen historia, politiikka, presidentit, puheet, puolueettomuus, puolustusvoimat, sopimukset, Suomen kommunistinen puolue, Tshekkoslovakia, vaaran vuodet, vallankaappaukset, valvontakomissio, YYA-sopimus

Anna palautetta sivun sisällöstä

Tietolaatikko

Puheen tiivistelmä: "6.4. allekirjoitettiin Moskovassa sopimus ystävyydestä, yhteistoiminnasta ja keskinäisestä avunannosta, YYA-sopimus, Suomen ja NL:n välillä. Sanomalehdissä julkaistu sopimus astuu voimaan ratifioinnin jälkeen. Levottomuutta ja huolestumista, kun ei ole neuvottelujen kuluessa voitu antaa täsmällisiä tietoja. Huhut. NL:n puolelta on osoitettu Suomen näkökohtien ymmärrystä. Suomen pyrkimyksenä pysyä suurvaltain välisten eturistiriitojen ulkopuolella. Kansainvälinen asemamme, puolueettomuus. NL:n oikeudet rauhansopimuksen mukaan antavat Suomen puolueettomuudelle oman värinsä, joka ei hyvin sovellu kansainvälisen oikeuden käsikirjoihin. Käsikirjat eivät ole ratkaisevia, vaan todellinen elämä moninaisine vivahduksineen, joita kansainvälinen oikeus saa luvan seurata. Sopimuksen sotilaalliset velvoitukset. Jos Saksa tai sen liittolainen hyökkää meitä tai NL:a vastaan kauttamme, me puolustamme alueemme koskemattomuutta. Jos tarvitsemme apua, saamme sitä NL:lta sen mukaan kuin siitä sovitaan. Kenelläkään ei pitäisi olla mitään tätä vastaan. Suomella ei ole vihollisia, mutta suurvaltojen välisissä taisteluissa pieniä ei säästetä. Meillä tuskin on syytä olla tyytymättömiä sopimukseen. Puolustautuminen on ensisijassa meidän asiamme, vasta toisella sijalla NL:n. Suomella on kaikki oikeudet etujensa valvomiseen. 2. artikla. Neuvotteluvelvollisuus, kun sotilaallisen hyökkäyksen uhka todettu. Meillä neuvotteluvelvollisuus vain kun hyökkäysuhka alueellemme todettu. Muiden maiden on neuvoteltava kaikista sopimuksista. Mitään sellaista artiklaa sopimukseen ei liity. Sotilaallisia selkkauksia vältettävä, pieni on aina huonommalla puolella. Mennyttä on kunnioitettava. Itsepintainen kiinnipitäminen vanhasta uusissa historiallisissa oloissa ja konventsionellinen ajattelu voivat viedä huonoihin tuloksiin. Uusissa oloissa löydettävä uusi menettely ongelmien hallitsemisessa. Sotien aika loppui syksyllä 1944. Erilaiset huhut... Noudattamalla laillista järjestystä, puutteita korjaamalla, ylläpitämällä hyviä suhteita naapuriin, voimme luottamuksella katsoa tulevaisuuteen."