Elävä arkisto / Kulttuuri ja viihde / Kuva ja muoto / Arkkitehtuuri /

1900-luvun alun arkkitehtuuria Helsingissä

1961

HUOM: Valitettavasti palvelussa on hetkellinen tekninen häiriö. Kokeile ladata sivu hetken kuluttua uudelleen. Ohjeita. Jos käytät Elävää arkistoa ulkomaisessa verkossa saattaa kyseinen klippi olla sopimusehtojemme johdosta katseltavissa vain Suomessa, tällöin asiasta on maininta artikkelissa.

OBS: Tillfälligt tekniskt avbrott. Prova att ladda om sidan eller kom tillbaka om en stund. Tilläggsuppgifter. Om du använder Arkivet utanför Finland kan du kontrollera om klippet på grund av våra kontraktsvillkor endast är tillgängligt i Finland. Detta står i så fall i artikeln.

NOTE: Our service is experiencing temporary technical difficulties. We are sorry for the inconvenience, please try again after a while or try to refresh the page. Some videoclips are only available in Finland due to the terms of our agreements (possible limitations are mentioned in the article).

Vuosisatamme rakennustaidetta Helsingissä 01.03.1961 | kesto: 11:13 (Video)

Bertel Jung ja Eliel Saarinen kaavailivat pikaraitioteitä, lähiöjunaa, liikekeskusta Töölönlahdelle ja rautatieasemaa Pasilaan.

Arkkitehti Wivi Lönn kuvaa "vasta-alkajien työksi" Suomen paviljonkia, jonka Armas Lindgren, Eliel Saarinen ja Herman Gesellius suunnittelivat Pariisin maailmannäyttelyyn vuonna 1900.

Lönn osallistui Lindgrenin (1874-1929) kanssa Uuden ylioppilastalon (1912) ja Tallinnan Estonia-teatterin (1913) suunnitteluun. Viimemainittu oli jäädä tekemättä: kilpailutyö saatiin ajurilla postikonttoriin vasta sulkemisaikaan.

Bertel Jung (1872-1946) laati Helsingin ensimmäisenä asemakaava-arkkitehtinä kaupungille ensimmäisen yleiskaavan vuosina 1911-12. Sen arvio vuoden 1940 asukasluvusta oli varsin osuva: kun Helsingissä vuonna 1911 oli 130 000 asukasta, Jung arvioi määrän kasvavan 30 vuodessa 312 tuhanteen (oikea luku oli 317 000).

Jungin ja Eliel Saarisen (1873-1950) vuonna 1918 julkaisemassa Suur-Helsingin asemakaavassa puuhattiin uutta liikekeskusta Töölönlahden paikalle ja aseman siirtoa Pasilaan.

Jungin ja Saarisen visioon sisältyi myös kaupungin soluttainen hajauttaminen lähiöiksi. Julkista liikennettä hoitaisivat pikaraitiovaunut sekä lähiöitä kiertävä rautatie.

Teksti: Jukka Lindfors

AVAINSANAT: arkkitehdit, arkkitehtuuri, asemakaavoitus, Helsingin rautatieasema, Helsinki, kaupunkisuunnittelu, kulttuuriohjelmat, Pasila, raitiovaunut, rautatiet, Tallinna, Töölönlahti, yhdyskuntasuunnittelu