Elävä arkisto / Kotimaa / Maakunnat ja pitäjät / Pirkanmaata ja pirkanmaalaisia /

Kartanokeitoksia Laukossa

1996

HUOM: Valitettavasti palvelussa on hetkellinen tekninen häiriö. Kokeile ladata sivu hetken kuluttua uudelleen. Ohjeita. Jos käytät Elävää arkistoa ulkomaisessa verkossa saattaa kyseinen klippi olla sopimusehtojemme johdosta katseltavissa vain Suomessa, tällöin asiasta on maininta artikkelissa.

OBS: Tillfälligt tekniskt avbrott. Prova att ladda om sidan eller kom tillbaka om en stund. Tilläggsuppgifter. Om du använder Arkivet utanför Finland kan du kontrollera om klippet på grund av våra kontraktsvillkor endast är tillgängligt i Finland. Detta står i så fall i artikeln.

NOTE: Our service is experiencing temporary technical difficulties. We are sorry for the inconvenience, please try again after a while or try to refresh the page. Some videoclips are only available in Finland due to the terms of our agreements (possible limitations are mentioned in the article).

Kartanokeitoksia Laukossa 29.11.1996 | kesto: 26:37 (Video)

Yksi maamme historiallisesti merkittävimmistä kartanoista on Vesilahden Laukko. Peuroistaankin tunnetun kartanon mailla käyskentelee nykyisin hevosia.

Laukon nimi tulee muinaisskandinaavisesta sanasta "lauh", joka tarkoittaa veden vaivaamaa maata, kahlaamoa.

Kansantarinan mukaan pirkkalaispäällikkö Matti Kurki sai 1200-luvulla Laukon läänitykseksi Ruotsin kuninkaalta. Myös tunnettu kansanruno Elinan surma sijoittuu kartanoon.

Ensimmäiset kirjalliset lähteet ovat kuitenkin vasta vuodelta 1416.

Suurimmillaan Laukko oli 1600-luvulla, jolloin tiluksia oli peräti 37 000 hehtaaria.

Vuoteen 1817 asti Laukko kuului Kurki-suvulle. Sittemmin sen ovat omistaneet Tömgren, Standertskjöld-Nordenstam, Haarla ja nykyinen Lagerstam-suku.

Hyvin säilynyt kartanoalue kärsi pahoja vaurioita vuoden 1918 sodassa. Kaikkiaan 32 rakennusta poltettiin. Nykyisen uusklassismia edustava päärakennus valmistui 1930-luvun alussa.

Vuonna 1937 kartanon maille tuotiin maamme ensimmäiset valkohäntäpeurat, joita pian alettiin kutsua laukonpeuroiksi.

Nykyajan Laukko on 2 000 hehtaarin hevoskasvatustila.

Teksti: Petra Himberg

AVAINSANAT: barokki, hevosenhoito, huonekalut, kartanot, kunnossapito, Laukko, laukonpeurat, maatilat, perinteet, peurat, Pirkanmaa, rakennukset, renessanssi, ruoanvalmistus, ruokaohjelmat, suvut, uusklassismi, valkohäntäpeurat, Vesilahti, yleisötoiveet

Anna palautetta sivun sisällöstä

Sisältötiedot

ALKUPERÄISEN OHJELMAN OTSIKKO:
Kartanokeitoksia: Laukon kartano

TV2 Harrasteet

HAASTATELTAVAT: Juhani Lagerstam, Leena Lagerstam

OHJELMAN TEKIJÄT:
Tarja Flemming (toimittaja), Päivi Valkama (ohjaus), Jorma Kuusisto & Kari Alentola (kuvaus), Kirsti Arppola & Pauli Huhtaniemi (leikkaus), Hanna Jussila (graafikko), Jussi Halme (musiikki: tunnus), Riitta Kallio (kuvaussihteeri)

Kuva: Laukon kartanon pääsisäänkäynti (1996). YLE kuvanauha.