Elävä arkisto / Kotimaa / Muuttuva yhteiskunta / Armeijan leivissä /

Panssarilaivat olivat Suomen laivaston ylpeys

1938

HUOM: Valitettavasti palvelussa on hetkellinen tekninen häiriö. Kokeile ladata sivu hetken kuluttua uudelleen. Ohjeita. Jos käytät Elävää arkistoa ulkomaisessa verkossa saattaa kyseinen klippi olla sopimusehtojemme johdosta katseltavissa vain Suomessa, tällöin asiasta on maininta artikkelissa.

OBS: Tillfälligt tekniskt avbrott. Prova att ladda om sidan eller kom tillbaka om en stund. Tilläggsuppgifter. Om du använder Arkivet utanför Finland kan du kontrollera om klippet på grund av våra kontraktsvillkor endast är tillgängligt i Finland. Detta står i så fall i artikeln.

NOTE: Our service is experiencing temporary technical difficulties. We are sorry for the inconvenience, please try again after a while or try to refresh the page. Some videoclips are only available in Finland due to the terms of our agreements (possible limitations are mentioned in the article).

Laivasto työssään 01.01.1938 | kesto: 8:13 (Video)

Panssarilaivat Väinämöinen ja Ilmarinen olivat ennen sotia Suomen laivaston ylpeys. Itsenäisen Suomen laivaston runkona olivat vallankumouksen pyörteissä Venäjän laivastolta Suomeen jääneet alukset.

Tsaarin laivastolta periytynyt kalusto oli osittain vanhentunutta ja huonokuntoista. Suomessa tunnettiinkin sodan kynnyksellä aiheellista huolta meri- ja rannikkopuolustuksen toimivuudesta.

Laivaston kehittämiseksi eduskunta hyväksyi vuonna 1927 laivastolain, jonka perusteella rakennettiin panssarilaivat Väinämöinen ja Ilmarinen.

Ilmarinen oli ”maailman suurin suomalainen sotalaiva”, koska se oli kaksi senttiä pitempi kuin sisarlaiva Väinämöinen.

Ilmarinen laskettiin vesille vuonna 1934 ja sisarlaiva Väinämöinen pari vuotta aiemmin eli vuonna 1932.

Vuoden 1927 laivastolain vauhdittamana Suomessa rakennettiin myös neljä sukellusvenettä. Lisäksi Iso-Britanniasta hankittiin neljä moottoritorpedovenettä. Muita 1930-luvun alushankintoja olivat kuusi miinanraivaajaa, yksi sukellusvene ja koululaiva, fregatti Suomen Joutsen.

Miinalaiva Louhi, joka vuonna 1945 Lapin sodan aikana upposi Hangon lähistöllä, oli alkujaan tsaarin laivaston aluksia. Louhi toimi laivaston koulutusaluksena ja sukellusveneiden emälaivana.

Sodan kynnyksellä valmistunut yhdistelmäalus Sisu oli ensimmäinen Suomessa rakennettu merijäänmurtaja. Avomerikautena Sisu palveli sukellusveneiden emälaivana. Emälaivanaan sitä pitivät mm. sukellusveneet Vetehinen, Vesihiisi ja Vesikko.

Talvisodan alkaessa merivoimilla oli 190 erilaista laivaa ja 363 moottorivenettä. Merivoimiin kuului 33 000 miestä.

Teksti: Reijo Perälä