Elävä arkisto / Ulkomaat / Maailmanpolitiikka / Viro - tasavalta maailmanpolitiikan myrskyissä /

Baltian maiden itsenäisyys tunnustetaan

1991

HUOM: Valitettavasti palvelussa on hetkellinen tekninen häiriö. Kokeile ladata sivu hetken kuluttua uudelleen. Ohjeita. Jos käytät Elävää arkistoa ulkomaisessa verkossa saattaa kyseinen klippi olla sopimusehtojemme johdosta katseltavissa vain Suomessa, tällöin asiasta on maininta artikkelissa.

OBS: Tillfälligt tekniskt avbrott. Prova att ladda om sidan eller kom tillbaka om en stund. Tilläggsuppgifter. Om du använder Arkivet utanför Finland kan du kontrollera om klippet på grund av våra kontraktsvillkor endast är tillgängligt i Finland. Detta står i så fall i artikeln.

NOTE: Our service is experiencing temporary technical difficulties. We are sorry for the inconvenience, please try again after a while or try to refresh the page. Some videoclips are only available in Finland due to the terms of our agreements (possible limitations are mentioned in the article).

Suomi päättää diplomaattisuhteista 25.08.1991 | kesto: 5:37 (Video)
Virossa harras tunnelma 25.08.1991 | kesto: 2:25 (Video)
Kommunistien ja venäläisten reaktiot 25.08.1991 | kesto: 7:20 (Video)
Yhdysvaltain ja Kiinan reaktiot 25.08.1991 | kesto: 2:12 (Video)

Baltian maiden itsenäisyys kruunattiin vanhoillisten vallankumouksen aikana ja sitä seuranneina päivinä. Prosessi ajoittuu Mihail Gorbatšovin eroon NKP:n johdosta. Myös Suomi solmi hiljalleen diplomaattisuhteet Viron, Latvian ja Liettuan kanssa.

Viro ja Latvia antoivat itsenäisyysjulistuksen 20.8.1991. Liettua oli antanut julistuksensa jo kevättalvella 1990.

Liettuan itsenäisyyden tunnusti ensimmäisenä Islanti helmikuussa 1991. Liettua ja Jeltsinin johtama Venäjä tunnustivat toisensa saman vuoden heinäkuussa. Viron ja Latvian itsenäisyyden Venäjän federaatio tunnusti vanhoillisten vallankaappausyrityksen jälkeen 24.8.1991.

Venäjän tunnustus tuli samana päivänä, kun Mihail Gorbatšov erosi NKP:n pääsihteerin tehtävistä. Eronpyyntönsä yhteydessä Gorbatšov määräsi puolueen suuren omaisuuden luovutettavaksi.

Venäjän tunnustuksen jälkeen suuri joukko maita ilmoitti tunnustavansa Baltian maiden itsenäisyyden. Osa maista palautti vain diplomaattisuhteet maihin. Näin teki Suomi, joka katsoi, että Suomi oli tunnustanut Baltian maiden itsenäisyyden 1920-luvun alussa, ja linjausta ei ollut koskaan peruttu.

Suomi seurasi Baltian maiden itsenäistymisprosessia sivusta, ja etenkin presidentti Mauno Koivistoa on arvosteltu tuen vitkuttamisesta. Muiden maiden matkassa Suomikin solmi diplomaattisuhteet kaikkiin Baltian maihin elokuun loppuun mennessä. Etenkin Jeltsinin vallan vakiintuminen elokuun vallankaappauksen jälkeen vaikutti Suomen päätöksiin.

Neuvostoliitto antoi tunnustuksensa Baltian itsenäisyydelle vasta syyskuun kuudentena päivänä. Tuolloin keskusvalta oli menettänyt jo täysin asemansa jäljellä olevasta Neuvostoliitosta. Valta oli käytännössä Venäjän federaation presidentillä Boris Jeltsinillä.

Teksti: Paavo Rytsä

AVAINSANAT: baltit, diplomaattisuhteet, diplomatia, hajoaminen, itsenäistyminen, itsenäisyys, itsenäisyysliikkeet, julistukset, Latvia, Liettua, Neuvostoliitto, tunnustus, ulkopolitiikka, vallankaappaukset, vallankumoukset, vapautuminen, Viro

Anna palautetta sivun sisällöstä

Sisältötiedot

ALKUPERÄISEN OHJELMAN OTSIKKO:
TV-uutiset

TV1 Uutistoimitus. Kuvalähde: Visnews.

HAASTATELTAVAT: Esko Aho, Jaakko Iloniemi, Arnold Rüütel, Aarne Saarinen, Aleksander Dektariov, George Bush, James Baker, Brent Scowcorft
MUUT HENKILÖT: Mihail Gorbatšov, Mauno Koivisto

OHJELMAN TEKIJÄT:
Matti Rönkä, Arto Nurmi, Hannu Lehtilä, Ulla-Maija Määttänen.

Kuva: Virolainen pikkytyttö hymyssäsuin. YLE kuvanauha.