Elävä arkisto / Kotimaa / Liikenne maalla merellä ja ilmassa / Junat /

Kun höyryhepo tuli

1862, 1962

HUOM: Valitettavasti palvelussa on hetkellinen tekninen häiriö. Kokeile ladata sivu hetken kuluttua uudelleen. Ohjeita. Jos käytät Elävää arkistoa ulkomaisessa verkossa saattaa kyseinen klippi olla sopimusehtojemme johdosta katseltavissa vain Suomessa, tällöin asiasta on maininta artikkelissa.

OBS: Tillfälligt tekniskt avbrott. Prova att ladda om sidan eller kom tillbaka om en stund. Tilläggsuppgifter. Om du använder Arkivet utanför Finland kan du kontrollera om klippet på grund av våra kontraktsvillkor endast är tillgängligt i Finland. Detta står i så fall i artikeln.

NOTE: Our service is experiencing temporary technical difficulties. We are sorry for the inconvenience, please try again after a while or try to refresh the page. Some videoclips are only available in Finland due to the terms of our agreements (possible limitations are mentioned in the article).

Rautateitä rakentamassa 18.01.1962 | kesto: 12:16 (Video)

Kun Suomen rataverkon rakentaminen pääsi 1800-luvun jälkipuoliskolla käyntiin, mullistuivat maan liikenneolot muutamassa vuosikymmenessä.

Suomen ensimmäinen henkilöliikenteelle tarkoitettu ratayhteys Helsingistä Hämeenlinnaan valmistui vuonna 1862. Keisari Aleksanteri II oli kuusi vuotta aiemmin esittänyt uudistusohjelman, jonka yhtenä osana oli uusi ratayhteys.

Radan rakentajia etsittiin ympäri maata kirkollisilla kuulutuksilla. Ratatöihin siirrettiin myös Saimaan kanavan rakennustöihin osallistuneita vankeja.

Junamatka Helsingistä Hämeenlinnaan kesti lähes viisi tuntia. Aluksi Hämeenlinnaan liikennöitiin kolme kertaa viikossa. Matkan hinta oli ensimmäisessä luokassa kaksi ja puoli ruplaa.

Juna oli melkoinen ihme ja sitä tultiin päivittelemään pitkienkin taivalten takaa.

Seuraavien vuosikymmenten aikana rataverkkoa rakennettiin tiiviiseen tahtiin. Seuraava suuri hanke oli Pietarin rata, joka 1860-luvun nälkävuosina rakennettiin hätäaputöinä.

Rakentaminen etenikin rivakasti ja 1900-luvun alussa keskeisimmät rataosuudet olivat jo valmiina.

Teksti: Reijo Perälä

AVAINSANAT: historia, Hämeenlinna, höyryveturit, höyryvoima, Pietari, rataverkko, rautatieliikenne, rautatiet, sähköjunat, Valtionrautatiet, vanhat filmit, VR

Anna palautetta sivun sisällöstä

Sisältötiedot

ALKUPERÄISEN OHJELMAN OTSIKKO:
Rautateiden synty Suomessa

Fennada-Filmi Junior

MUUT HENKILÖT: Aleksanteri II

OHJELMAN TEKIJÄT:
Suunnittelu: Felix Forsman ja Igor Ahvenlahti
Käsikirjoitus: Kaarlo Nuorvala
Selostus: Heikki Heino
Lavastus: Ensio Suominen
Äänitys: Ensio Lumes
Musiikki: George de Godzinsky
Kuvaus ja ohjaus: Esko Töyri

Kuva: Rautateiden virkailijat olivat 1800-luvun loppupuolella arvokkaita herroja. YLE kuvanauha.

Tulosta sivu Ylös

Julkaistu 19.05.2008