Elävä arkisto / Kotimaa / Maakunnat ja pitäjät / Karjalan kunnailla /

Suomi juhlii - juhannus

2003, 2005

HUOM: Valitettavasti palvelussa on hetkellinen tekninen häiriö. Kokeile ladata sivu hetken kuluttua uudelleen. Ohjeita. Jos käytät Elävää arkistoa ulkomaisessa verkossa saattaa kyseinen klippi olla sopimusehtojemme johdosta katseltavissa vain Suomessa, tällöin asiasta on maininta artikkelissa.

OBS: Tillfälligt tekniskt avbrott. Prova att ladda om sidan eller kom tillbaka om en stund. Tilläggsuppgifter. Om du använder Arkivet utanför Finland kan du kontrollera om klippet på grund av våra kontraktsvillkor endast är tillgängligt i Finland. Detta står i så fall i artikeln.

NOTE: Our service is experiencing temporary technical difficulties. We are sorry for the inconvenience, please try again after a while or try to refresh the page. Some videoclips are only available in Finland due to the terms of our agreements (possible limitations are mentioned in the article).

Kokkotalkoot 26.06.2005 | kesto: 1:24 (Video)
Herraniemen kestikievari valmistautuu juhannukseen 26.06.2005 | kesto: 3:00 (Video)
Heikki Turunen ja Reino Kuivalainen 26.06.2005 | kesto: 2:45 (Video)
Juhannus Ruunaan metsätyömieskodissa 26.06.2005 | kesto: 2:06 (Video)
Karavaanarit vaalivat lipunnostoperinnettä 26.06.2005 | kesto: 0:59 (Video)
Heikki Turunen kertoo 26.06.2005 | kesto: 0:58 (Video)
Juhannustanssit Vuonislahden tanssilavalla 26.06.2005 | kesto: 1:09 (Video)
Juhannuskokko 26.06.2005 | kesto: 1:27 (Video)
Sukujuhannus 26.06.2005 | kesto: 1:28 (Video)
Lassi Nevalainen: Ilokaste 26.06.2005 | kesto: 1:15 (Video)

Mirja Metsolan dokumentti on kuvattu Pohjois-Karjalassa, Vuonislahden kylässä, Pielisjärven rantamaisemassa. Kolin mahtavan vuoren häämöttäessä vastarannalla juhannusjuhla toteutuu lähes täydellisenä.

Vuonislahden juhannus syntyy monenlaisten ryhmien yhteisenä ponnistuksena.

Vuonislahden kylässä syntyneet palaavat mökeilleen ja keräävät ympärilleen sukulaisia. Sukujuhannusta mummon mökillä viettävät Serafiina ja Lilli Julkunen ovat kotoisin Espoosta. ”Juhannukseen kuuluvat Pielinen, koivut, sauna, letut ja suku”, toteaa Serafiina.

Menneitä ja nykyisiä juhlintatapoja linkittää Vuonislahdessa syntynyt ja kasvanut kirjailija Heikki Turunen. Kirjailija saapuu järven toiselta puolelta Juuasta kotikyläänsä muistelemaan nuoruutensa juhannuksia.

Kokko poltetaan joka vuosi. Vuonislahden Työväenyhdistyksen vanhat miehet osaavat rakentaa sellaisen kokon, joka palaa pitkään komealla liekillä. Kokko rakennetaan kylän laivarannan läheisyydessä olevalle luodolle.

Matkailuyritykset valmistelevat maalaisromantiikkaa pursuavia elämyksiä. Tapio ja Eija Nevalainen pyörittävät Herraniemen kievaria. ”Ihmiset haluavat juhannukselta semmoista perinteistä maalaismennoo ja meininkiä.”

Legendaariset kyläkauppiaat varustavat juhlijat oluella, makkaralla ja fileellä, ja huolehtivat myös Ruunaan metsätyömieskodin juhannustarpeista. Vanhojen metsureiden juhannusaatto kuluu makkaran ja räiskäleiden paiston merkeissä leppoisasti turinoiden. Vuonislahden lavalla tanssien suosikki on Pohjois-Karjalan oma poika Timo Turunen.

Mirja Metsolan käsikirjoittama ja ohjaama dokumentti ”Suomi juhlii – juhannus” palkittiin parhaana ohjaustyönä suomalais-ugrilaisella tv-festivaalilla 2005. Tekijänoikeussyistä dokumentista voidaan esittää internetin välityksellä vain otteita.

AVAINSANAT: dokumentit, grilliruoat, Juhannus, juhlat, juhlatulet, Koli, kylä, laulaminen, Lieksa, maaseutu, nuotiot, perinne, Pohjois-Karjala, sauna, Suomen lipun päivä, talkoot, tanssit, veneily, Vuonislahti, vuotuisjuhlat

Anna palautetta sivun sisällöstä

Tietolaatikko

Juhannuksen historiaa:

Keskikesän juhla on muutaman tuhannen vuoden aikana säilyttänyt pakanallisen luonteensa, vaikka siihen Suomessa on tietoisesti yritetty yhdistää kirkollista ja valtiollista perinnettä.

Rooman valtakunnassa juhlittiin vesijuhlaa kesäkuun 24. päivä, joka 300-luvulla muutettiin Johannes Kastajan syntymäpäiväjuhlaksi.

Vanhoissa maatalous- ja karjanhoitokulttuureissa, myös Skandinaviassa, kokoonnuttiin keskikesällä korkealle vuorelle tai veden äärelle rukoilemaan ukkosen jumalalta sadetta.

Juhannuskokon polttaminen on alkuaan itä- ja pohjoissuomalainen tapa, joka 1900-luvulla yleistyi koko maahan. Kokon polttamisella on uskottu olleen puhdistava ja pahoja voimia karkottava vaikutus.

Juhannusyöhön on kuulunut taikojen tekeminen, ja sitä ovat harrastaneet naimaikäiset tytöt kosijan toivossa. Varsinainen juhannuspäivä on ollut lähinnä sään ja vuodentulon tarkkailupäivä.

Juhannuspäivä on myös Suomen lipun päivä. Itsenäistymisen alkuvuosina kirjailija Maila Talvio ehdotti juhannusta Suomen lipun päiväksi. Liputuspäivä siitä tuli 1934.

Juhannuksenvieton pääpaino on juhannusaatossa. Liput nostetaan salkoon jo aattoiltana kello 18, ne saavat olla salossa koko yön, ja ne lasketaan vasta juhannuspäivän iltana kello 21.

Sisältötiedot

ALKUPERÄISEN OHJELMAN OTSIKKO:
Ykkösdokumentti. Suomi juhlii. Juhannus.

TV1 Dokumenttiohjelmat

ESIINTYJÄT: Erkki Nevalainen, Tapio Nevalainen, Eija Nevalainen, Lassi Nevalainen, Heikki Turunen, Reino Kuivalainen, Aimo Honkanen, Timo Turunen, Eero Julkunen, Serafiina Julkunen, Lilli Julkunen

OHJELMAN TEKIJÄT:
Käsikirjoitus ja ohjaus: Mirja Metsola
Tuottajat: Ari Lehikoinen, Timo-Erkki Heino
Kuvaussihteerit: Pirjo Rovi, Eija Aspelin
Tuotantopäällikkö: Maija Roivainen
Kuvaajat: Jari Koponen ja Heikki Haapalainen
Äänittäjät: Seppo Korppi ja Pertti Huotari
Trikkikuvaus: Pauliina Leino
Äänen jälkikäsittely: Åke Andersson
Arkistotoimittajat: Outi Kortelainen, Annimaiju Pudas
Taustatoimittaja: Lotta Ventelä
Leikkaaja: Leila Koivuaho

Aiheeseen liittyvää kirjallisuutta

Juha Nirkko, toim. : Juhannus ajallaan. Juhlia vapusta kekriin. SKS 2004.

Sirpa Karjalainen: Juhlan aika. Suomalaista vuotuisperinnettä. 1994.

Uno Harva: Suomalaisten muinaisusko. 1948.

Kuva: Juhannuskokon polttaminen on alkuaan itä- ja pohjoissuomalainen tapa, joka 1900-luvulla yleistyi koko maahan. Vuonislahden juhannuskokko 2003. YLE kuvanauha