Elävä arkisto / Kotimaa / Politiikan vuosikymmenet / Politiikkaa 1960-luvulla /

Puolueettomuus maani kannalta

1964

HUOM: Valitettavasti palvelussa on hetkellinen tekninen häiriö. Kokeile ladata sivu hetken kuluttua uudelleen. Ohjeita. Jos käytät Elävää arkistoa ulkomaisessa verkossa saattaa kyseinen klippi olla sopimusehtojemme johdosta katseltavissa vain Suomessa, tällöin asiasta on maininta artikkelissa.

OBS: Tillfälligt tekniskt avbrott. Prova att ladda om sidan eller kom tillbaka om en stund. Tilläggsuppgifter. Om du använder Arkivet utanför Finland kan du kontrollera om klippet på grund av våra kontraktsvillkor endast är tillgängligt i Finland. Detta står i så fall i artikeln.

NOTE: Our service is experiencing temporary technical difficulties. We are sorry for the inconvenience, please try again after a while or try to refresh the page. Some videoclips are only available in Finland due to the terms of our agreements (possible limitations are mentioned in the article).

Puolueettomuus maani kannalta 19.01.1964 | kesto: 28:48 (Audio)
Ääninäyte 19.01.1964 | kesto: 0:55 (Audio)

Kylmän sodan aikainen suurvaltaryhmittymien voimasuhteiden tasapaino ei vaikeuttanut, vaan helpotti puolueettomuuden omaksumista.

Suomen ja Ruotsin puolueettomuus oli myös maailmanpolitiikan mittari, ja muutos jommankumman asemassa vaikutti myös toiseen, mutta käänteiseen suuntaan.

Ei vain Kekkosen Suomessa vaan myös Itävallassa valtiojohto toivoi lehdistöltä ulkopoliittista vastuuntuntoa.

Nämä ovat eräitä seikkoja, jotka nousevat esiin vuonna 1988 kuolleen poliittisen historian professori L. A. Puntilan esitelmässä Euroopan puolueettomista maista.

AVAINSANAT: armeijat, kylmä sota, liittoutumat, liittoutuminen, Nato, poliitikot, politiikka, puolueettomuus, puolustus, puolustuspolitiikka, puolustusvoimat, ulkoasianministerit, ulkopolitiikka, Varsovan liitto, Yhdistyneet kansakunnat, YK