Elävä arkisto / Kulttuuri ja viihde / Kirjat ja kirjoittajat / Runoraati /

Tuija Välipakka: Minä nousen seisomaan nyt...

2002

HUOM: Valitettavasti palvelussa on hetkellinen tekninen häiriö. Kokeile ladata sivu hetken kuluttua uudelleen. Ohjeita. Jos käytät Elävää arkistoa ulkomaisessa verkossa saattaa kyseinen klippi olla sopimusehtojemme johdosta katseltavissa vain Suomessa, tällöin asiasta on maininta artikkelissa.

OBS: Tillfälligt tekniskt avbrott. Prova att ladda om sidan eller kom tillbaka om en stund. Tilläggsuppgifter. Om du använder Arkivet utanför Finland kan du kontrollera om klippet på grund av våra kontraktsvillkor endast är tillgängligt i Finland. Detta står i så fall i artikeln.

NOTE: Our service is experiencing temporary technical difficulties. We are sorry for the inconvenience, please try again after a while or try to refresh the page. Some videoclips are only available in Finland due to the terms of our agreements (possible limitations are mentioned in the article).

Tuija Välipakka: Minä nousen seisomaan nyt... 12.12.2002 | kesto: 1:00 (Video)

Tamperelainen runoilija ja kirjailija Tuija Välipakka käy kynsillä kiinni Hämeensillan patsaan pohkeeseen.

"Minä nousen seisomaan nyt. Räiskyn heinäkuun hullua hellettä. Kaskean kantapäillä tämän kadun, revin kyltit ja kaihtimet säpäleiksi."

Rohkea runoilija lupaa intohimoisessa runossaan kaivaa jokaisen tuijottavan naisen silmän kuopastaan ja hukuttaa heidän maantienharmaat kasvonsa hiustensa purppurasointuun. Samalla hän kynsii Runoraadin videossa rohkeasti Wäinö Aaltosen patsaita Tampereen Hämeensillalla.

Runo on Tuija Välipakan runokoelmasta Lasimorsian.

Teksti: Minna Joenniemi

AVAINSANAT: heinäkuu, Hämeensilta, hämäläiset, kiihko, kirjailijat, lausunnat, lyriikka, patsaat, Pirkanmaa, pirkanmaalaiset, runoilijat, Runoraati, runot, Tampere, tamperelaiset, uhkailu