Etenkin karjalaiset olivat musikaalista väkeä, joiden arkeen ja juhlaan kuuluivat soitto ja laulu, jotka kuvastivat kaikkia tunteita ja elämän tilanteita. Pääosa siitä runoudesta, jonka pohjalta Elias Lönnrot loi Kalevalan, ja sitä kautta suomalaisen kielen ja identiteetin, on kerätty Vienan Karjalasta.

Klippi 1
Ohjelmassa perehdytään kalevalaisesta runonlaulusta aina nykyajan ääni-improvisaatioon taiteilijaprofessori Heikki Laitisen johdatuksella. Kansanmusiikin nousu ja runonlauluperinteen uusi tuleminen alkoivat jo 1960-luvulla. Suomalais-vienalaiset perinteet, nykykansanrunoilijoiden luovuus sekä kansanmusiikin opiskelijoiden ammattitaito yhdistyvät runonlauluinnostuksen moderniin musiikki- ja kieliperinteeseen.

Klippi 2
Yksi syy runonlauluperinteen säilymiseen Vienan kylissä on se, että luku- ja kirjoitustaito tuli alueelle vasta 1920-luvulla. Ennen kouluja, kirjoja ja tiedotusvälineitä suusanallinen muistitieto välitettiin runonlaulun, sananlaskujen, vertausten ja satujen avulla. Toinen syy perinteen säilymiseen on kylien syrjäinen sijainti.

Vienan runokyliin lasketaan kuuluviksi sellaiset vielä olemassa olevat tai elvytyssuunnitelmien piirissä olevat Vienan kylät, jotka ovat antaneet runoaineistoa Kalevalaa ja Kanteletarta varten tai olleet vaikuttamassa karelianismin syntyyn. Suomen puolellakin on vienalaiseen kulttuuripiiriin kuuluvia kyliä yhteensä kolme. Markku Niemisen johtama Juminkeko-säätiö pyrkii vaalimaan Kalevalaan liittyvää kulttuuriperinnettä.

Vienan Karjalan etevimpiä suullisen perinteen taitajia oli Santra Remsujeva. Kuhmon Juminkeon arkistoon on tallennettu satoja tunteja Santra Remsujevan muistitietoa. (Remsujeva kuoli 16.7.2010.)

Klippi 3
Runonlauluperinnettä elvytetään osaksi nykyarkea. Ensimmäiset Kalevalamittaisen runonlaulannan Suomen mestaruuskilpailut pidettiin Espoossa vuonna 1995. Kilpailun voitti Eila Hartikainen, jonka runolaulusta on ohjelmassa ote. Jutussa nähdään myös muita esityksiä kuten Klaudia Vonkkasen ja kansanedustaja Pertti "Veltto" Virtasen runon laulantaa.

Klippi 4
Missä runonlaulanta on säilynyt, miten se on muuttunut ja mikä on sen tulevaisuus? Esiintyjänä ilomantsilainen 85-vuotias runonlaulun taitaja Sanni Purmonen.

Teksti: Heidi Sommar

AVAINSANAT: harrastukset, improvisointi, Kalevala, kansanperinne, kansanrunous, kylät, lukutaito, muistaminen, muisti, muistitekniikat, oppiminen, runonlaulajat, runonlaulu, runot, Viena, Vienan Karjala

Anna palautetta sivun sisällöstä