yle.fi




Elävä arkisto / Kulttuuri ja viihde / Media / Ladattavat audiot /

Rotuoppia ruotsalaisittain Tämä ohjelma on ladattavissa myös tiedostona

2008

HUOM: Valitettavasti palvelussa on hetkellinen tekninen häiriö. Kokeile ladata sivu hetken kuluttua uudelleen. Ohjeita. Jos käytät Elävää arkistoa ulkomaisessa verkossa saattaa kyseinen klippi olla sopimusehtojemme johdosta katseltavissa vain Suomessa, tällöin asiasta on maininta artikkelissa.

OBS: Tillfälligt tekniskt avbrott. Prova att ladda om sidan eller kom tillbaka om en stund. Tilläggsuppgifter. Om du använder Arkivet utanför Finland kan du kontrollera om klippet på grund av våra kontraktsvillkor endast är tillgängligt i Finland. Detta står i så fall i artikeln.

NOTE: Our service is experiencing temporary technical difficulties. We are sorry for the inconvenience, please try again after a while or try to refresh the page. Some videoclips are only available in Finland due to the terms of our agreements (possible limitations are mentioned in the article).
Kuva: Uusnatseja mielenosoituksessa Saksassa (2000) AP Graphics Bank

1920-luvulla perustetun Ruotsin valtion rotubiologisen instituutin tarkoitus oli tutkia ja vaalia germaanista rotua. Suomalaiset kuuluivat rotuteorian mukaan vähemmän arvokkaaseen itäbalttilaiseen rotuun, jonka sekoittuminen jalompiin germaaneihin oli estettävä.

1800-luvulla syntynet teoriat germaanisen rodun ylemmyydestä innostivat ruotsalaisia tutkijoita.

"Pohjoisen rodun tieteellinen tutkimus vietiin pisimmälle juuri Ruotsissa, jossa kallonmittauksiin perustuvat todistelut pohjoisen rodun ylemmyydestä nostettiin kansallisesti ja myös kansainvälisesti tärkeäksi tieteenhaaraksi 1840-luvulta alkaen."

Sittemmin kyseinen ajanjakso on unohdettu Ruotsalaisesta tieteen historiasta, kunnes toimittaja Maja Hagermann teki vuonna 2006 laajan tutkimuksen ja kirjan aiheesta. Hegerman käsittelee kirjassaan Det rena landet (Puhdas maa) ruotsalaisen rotuajattelun historiaa ja muistuttaa miten naapurimaassamme luotiin myyttiä pohjoisesta germaanisesta rodusta. Radio ykkösen kaksiosainen ohjelmakokonaisuus käsitteli Hagermanin kirjaa ja sen esiin nostamia aiheita.

Rotubiologinen instituutti rotua vaalimassa

Ruotsiin perustettiin valtion rotubiologinen instituutti vuonna 1922. "Laitoksen aikaansaannoksia eivät olleet vain pakkosteriloinnit vaan kokonaisen kansan tehokas valistaminen vaalimaan omaa rodullista puhtautttaan ja erinomaisuuttaan."

Rotujen sekoittuminen nähtiin suurena uhkana. Sen ehkäisemiseksi tarvittiin valistusta. Eri kansantyyppejä esittelevä näyttely opetti valokuvin ja piirroksin ruotsalaisia erottamaan oikeat rotupiirteet vääristä. Tärkeää oli mm. osata erottaa suomalaiset, jotka ei-arjalaisella taustallaan olisivat sekoittaneet puhtaan germaanisen rodun. Instituutti valisti myös maantiedon ja biologian opettajia sekä julkaisi "Ruotsalainen rotutieto" -kirjan.

Alakuloiset suomalaiset

Suomalaiset luettiin arjalaisten rotuteorioiden pohjalta vähemmän arvokkaaseen itäbalttilaiseen ja lyhytkalloiseen rotuun kuuluviksi.

Suomalaiset kuvailtiin melankolisina, tunteellisina ja alakuloisina ihmisinä, jotka istuvat mieluiten saunassa tai laulavat kansanlauluja. Suomalaiset eivät olleet saaneet mitään merkittävää aikaiseksi, toisin kuin voitontahtoiset germaanit, jotka olivat tehneet löytöretkiä, voittaneet taisteluita ja valloittaneet maita.

Hegermanin mielestä kaikkein vastenmielisin kirja tuolta ajalta on Gustaf Retziuksen laatima "Finska Kranier", joka esittelee suomalaisia pääkalloja vuodelta 1878. Retzius oli löytänyt kalloista jopa 29 eri mitattavaa suhdetta.

Hiljaisuudessa haudattu oppi

Ajatus ihmisten jakamisesta erilaisiin puhtaisiin rotuihin osoittautui sittemmin mahdottomaksi etenkin modernin geenitutkimuksen johdosta.

"Valtion rotubiologinen instituutti sulautettiin 1950-luvulla huomaamattomasti Uppsalan yliopiston lääketieteen genetiikan laitokseen, eikä tästä tieteen merkittävästä ja ajatteluun vaikuttaneesta harhapolusta ole haluttu paljoa puhua."

Vaikkei Suomessa rotuopista innostuttu koskaan samalla tavoin kuin Ruotsista, tehtiin meilläkin mm. tutkimuksia saamelaisten kalloista. Ja vielä 1960-luvulle asti oppikoulun maantiedonkirjoissa käsiteltiin rotuoppia.

Teksti: Heidi Sommar

Lataa ohjelma tiedostona
Voit ladata ohjelman tiedostona sivun alalaidasta. Klikkaa linkkiä hiiren oikeanpuoleisella napilla, valitse: Save target as... Voit tallentaa ohjelman tietokoneellesi tai mediasoittimeen.

AVAINSANAT: arjalaiset, etninen syrjintä, eugeniikka, germaanit, haastattelut, kansat, Maja Hagerman, MP3, muukalaisviha, pohjoismaalaiset, rasismi, rodut, rotusyrjintä, ruotsalaiset, suomalaiset, Valtion rotubiologinen instituutti

Anna palautetta sivun sisällöstä

Lähetä artikkelin linkki


Tietolaatikko

  • Ensimmäiset rodun määritelmät ovat peräisin 1600-luvulta ja liittyvät eurooppalaiseen imperialismiin ja siirtomaiden hankintaan. Ensimmäiset ihmisiä koskevat systemaattiset hierarkkiset rotuluokittelut syntyivät 1700-luvun puolivälissä.

Sisältötiedot

ALKUPERÄISEN OHJELMAN OTSIKKO:
Isänmaiden heinäkuu: Viikinkien perinnöstä germaaniseen rotupuhtauteen 1/2
Isänmaiden heinäkuu: Viikinkien perinnöstä germaaniseen rotupuhtauteen 2/2

Yle Radio 1

OHJELMAN TEKIJÄT:
Paula Nurmentaus (toimittaja), Miina Virtanen, Christoffer von Bonsdorff ja Katri Henriksson (lukijat).

Aiheeseen liittyvää kirjallisuutta

  • Det rena landet, Maja Hagerman, 2006

Kuva: Uusnatseja mielenosoituksessa Saksassa (2000) AP Graphics Bank

Aiheeseen liittyviä linkkejä

Elävä arkisto

Internet

Tulosta sivu Ylös

Julkaistu 17.02.2011

Hae Elävästä arkistosta

Yllätä itsesi

Elävän arkiston nettiradio

Elävä arkisto -visa

Elävä arkisto Facebookissa

Elävä arkisto Twitterissä