Elävä arkisto / Kotimaa / Suomen presidentit / C. G. E. Mannerheim - Suomen marsalkka /

Mannerheimin viimeiset vuodet

1944-1951

HUOM: Valitettavasti palvelussa on hetkellinen tekninen häiriö. Kokeile ladata sivu hetken kuluttua uudelleen. Ohjeita. Jos käytät Elävää arkistoa ulkomaisessa verkossa saattaa kyseinen klippi olla sopimusehtojemme johdosta katseltavissa vain Suomessa, tällöin asiasta on maininta artikkelissa.

OBS: Tillfälligt tekniskt avbrott. Prova att ladda om sidan eller kom tillbaka om en stund. Tilläggsuppgifter. Om du använder Arkivet utanför Finland kan du kontrollera om klippet på grund av våra kontraktsvillkor endast är tillgängligt i Finland. Detta står i så fall i artikeln.

NOTE: Our service is experiencing temporary technical difficulties. We are sorry for the inconvenience, please try again after a while or try to refresh the page. Some videoclips are only available in Finland due to the terms of our agreements (possible limitations are mentioned in the article).

Seppeleenlasku sankarihaudalle 1947 12.06.1947 | kesto: 0:44 (Video)
Viimeinen vierailu Suomeen 20.01.1950 | kesto: 0:47 (Video)

Mannerheimin varsinaiset eläkevuodet alkoivat vasta vuonna 1946 hänen erottuaan presidentin virasta, lähes 79 vuoden iässä.

Jatkosodan loppuvaiheessa kesäkuussa 1944 presidentti Ryti oli antanut Saksalle henkilökohtaisen takuun, sitoutua olemaan tekemättä rauhaa Neuvostoliiton kanssa ilman Saksan hyväksyntää.

Suhteiden katkaiseminen vaati hallituksen vaihdosta. Mannerheim valittiin Tasavallan presidentiksi 4.8.1944, koska vain hänen katsottiin pystyvän vievän Suomi rauhaan.

Mannerheim luotti Saksan olevan niin heikko, ettei se keskittäisi voimiaan Suomen valloittamiseen. Neuvostoliitolle piti taata Suomen luotettavuus, ja Lapin sota johti saksalaisten laajoihin tuhotoimiin Pohjois-Suomessa.

Neuvostoliitto keskittyi Itä-Euroopan valloitukseen, eikä se enää pyrkinyt Suomen miehittämiseen. Raskaiden tappioiden ja aluemenetysten jälkeen suomalaiset olivat valmiita rauhaan.

Mannerheim oli ylipäällikkönä ja presidenttinä keskeinen Suomen rauhanneuvottelija.

Mannerheim erosi presidentin tehtävistä 1946 sen jälkeen kun oli selvää, että hänet säästettiin sotasyyllisyysoikeudenkäynniltä. Tämän jälleen Mannerheim oleskeli paljolti ulkomailla, eniten Sveitsissä, vakituisemmin Val-Montin parantolahotellissa.

Viimeisinä vuosina Marsalkan terveys oli jo heikko ja hän kuoli 27.1.1951 Sveitsissä.
Mannerheim haudattiin näyttävin sotilaallisin menoin Hietaniemen sankarihautausmaalle 4.2.1951.

Teksti: Paavo Rytsä

AVAINSANAT: arvostus, auktoriteetti, eheytyminen, eliitit, filmikatsaukset, isänmaallisuus, itsenäisyys, johtajat, Malmin lentokenttä, marsalkat, muistojuhlat, oikeistolaisuus, porvarillisuus, presidentit, sotilaat, tyylitaju, valta, vierailut, äänestäminen

Anna palautetta sivun sisällöstä

Tietolaatikko

Filmikatsauksiksi nimitetään pitkien elokuvien edellä elokuvateattereissa esitettyjä kotimaisia lyhytelokuvia. Sisällöltään valistavien, opetuksellisten ja uutisluontoisten katsausten kulta-aikaa oli 1950-luku.