Elävä arkisto / Kotimaa / Suomen presidentit / C. G. E. Mannerheim - Suomen marsalkka /

Sotilas palaa Venäjältä Suomeen

1918, 1937, 1943, 1960

HUOM: Valitettavasti palvelussa on hetkellinen tekninen häiriö. Kokeile ladata sivu hetken kuluttua uudelleen. Ohjeita. Jos käytät Elävää arkistoa ulkomaisessa verkossa saattaa kyseinen klippi olla sopimusehtojemme johdosta katseltavissa vain Suomessa, tällöin asiasta on maininta artikkelissa.

OBS: Tillfälligt tekniskt avbrott. Prova att ladda om sidan eller kom tillbaka om en stund. Tilläggsuppgifter. Om du använder Arkivet utanför Finland kan du kontrollera om klippet på grund av våra kontraktsvillkor endast är tillgängligt i Finland. Detta står i så fall i artikeln.

NOTE: Our service is experiencing temporary technical difficulties. We are sorry for the inconvenience, please try again after a while or try to refresh the page. Some videoclips are only available in Finland due to the terms of our agreements (possible limitations are mentioned in the article).

Kuvaa Mannerheimin eri vaiheista (mykkä) vuosi 1960 | kesto: 8:33 (Video)

Venäjällä vallankumoukset katkaisivat Mannerheimin nousujohteisen armeijauran, ja hän alkoi vaikuttaa monella tapaa nousevan Suomen tasavallan elämään. Mannerheim toimi mm. Suomen suuriruhtinaskunnan viimeisillä säätyvaltiopäivillä sukunsa edustajana.

Keskeisin rooli Mannerheimilla oli kuitenkin Suomessakin sotilaana. Suomen itsenäistymisen jälkeen Mannerheimista tuli sotilaskomitean puheenjohtaja ja myöhemmin ylipäällikkö. Hänen tehtävänsä oli riisua venäläiset joukot aseista ja muodostaa valkoisten armeija.

Suomen muu poliittinen johto kannatti saksalaisten antamaa turvaa, mitä Mannerheim vierasti. Hän joutui kuitenkin taipumaan linjauksestaan, sillä Saksan antama tuki oli keskeinen.

Keisarillinen Saksa romahti 1918, joten Suomessa tuli tehdä hallituksen vaihdos. Valtionhoitajaksi kutsuttiin Mannerheim. Hyvien länsisuhteidensa avulla hän sai Suomeen elintarvikekuljetuksia. Mm. Iso-Britannia ja Yhdysvallat tunnustivat Suomen itsenäisyyden.

Sotien välisenä aikana Mannerheim siirtyi väliaikaisesti sivuun valtiojohdosta, ja hän perusti mm. Mannerheimin Lastensuojeluliiton.

Lapuan liikkeen voiman kehittyessä Mannerheim seurasi tilannetta sivummalta, vaikka häntä toivottiinkin liikkeen johtoon.

1930-luvun alussa presidentti Svinhufvud nimitti Mannerheimin puolustusneuvoston puheenjohtajaksi ja sodanaikaiseksi ylipäälliköksi. Sotamarsalkan arvon hän sai 1933.

Teksti: Paavo Rytsä

AVAINSANAT: johtajat, jääkärit, maanpuolustus, marsalkat, Mikkeli, paraatit, presidentit, Senaatintori, sota-aika, sotarintama, sotilasura, tyylitaju, Vaasa, valtionhoitaja, ylipäällikkö

Anna palautetta sivun sisällöstä

Tietolaatikko

Arkistofilmin kuvat: Mannerheim Vaasassa vuonna 1918, kun hän tarkasti jääkärijoukot 26.2.1918, Mannerheim saapuu joukkoineen Helsinkiin 16.5.1918, Mannerheim 70 vuotta, paraati Senaatintorilla vuonna 1937, Mannerheim ja upseerit kiikaroivat rintamalla, sankarivainajien muistopäivä vuonna 1940 Senaatintorilla, Mannerheim ja presidentti Risto Ryti Mikkelin asemalla sodan aikana, Mannerheimin patsaan paljastus vuonna 1960.