Elävä arkisto / Oma elämä / Juhlapäiviä ja perinteitä / Suomi 90 vuotta /

Maamme-laulu

1940

HUOM: Valitettavasti palvelussa on hetkellinen tekninen häiriö. Kokeile ladata sivu hetken kuluttua uudelleen. Ohjeita. Jos käytät Elävää arkistoa ulkomaisessa verkossa saattaa kyseinen klippi olla sopimusehtojemme johdosta katseltavissa vain Suomessa, tällöin asiasta on maininta artikkelissa.

OBS: Tillfälligt tekniskt avbrott. Prova att ladda om sidan eller kom tillbaka om en stund. Tilläggsuppgifter. Om du använder Arkivet utanför Finland kan du kontrollera om klippet på grund av våra kontraktsvillkor endast är tillgängligt i Finland. Detta står i så fall i artikeln.

NOTE: Our service is experiencing temporary technical difficulties. We are sorry for the inconvenience, please try again after a while or try to refresh the page. Some videoclips are only available in Finland due to the terms of our agreements (possible limitations are mentioned in the article).

Maamme-laulu vuosi 1940 | kesto: 1:21 (Audio)
Ella Erosen haastattelu 18.03.1972 | kesto: 12:07 (Audio)

Toukokuun 13:ntena 1848 ylioppilaat kokoontuivat Kumtähden kentälle laulamaan Maamme-laulua. Siitä kehkeytyi Suomen kansallishymni.

Kansallisrunoilijamme J. L. Runeberg kirjoitti isänmaallisen Maamme-runon vuonna 1847. Seuraavana vuonna ylioppilaiden Flooranpäivän juhlaan teetettiin runolle sävellys.

Helsingin yliopistossa musiikinopettaja toiminut saksalaissyntyinen säveltäjä ja viulisti Fredrik Pacius sävelsi runoon sopivan melodian.

Käytössä oleva suomennos on 1800-luvun lopusta ja sen on tehnyt Paavo Cajander.

Ella Eronen luki "Vårt Land" -runon Tukholman stadionilla helmikuussa 1940. Näyttelijä kertoo tästä kokemuksesta artikkelissa olevassa radio-ohjelmassa.

AVAINSANAT: haastattelut, isänmaallinen musiikki, isänmaallisuus, itsenäisyys, kansallishymni, kansallislaulut, kuorot, laulaminen, mielipiteet, radiointi, runoilijat, Suomi