Elävä arkisto / Kotimaa / Maakunnat ja pitäjät / Saamenmaa /

Pitäisikö saamelaisilta pyytää anteeksi?

2011

HUOM: Valitettavasti palvelussa on hetkellinen tekninen häiriö. Kokeile ladata sivu hetken kuluttua uudelleen. Ohjeita. Jos käytät Elävää arkistoa ulkomaisessa verkossa saattaa kyseinen klippi olla sopimusehtojemme johdosta katseltavissa vain Suomessa, tällöin asiasta on maininta artikkelissa.

OBS: Tillfälligt tekniskt avbrott. Prova att ladda om sidan eller kom tillbaka om en stund. Tilläggsuppgifter. Om du använder Arkivet utanför Finland kan du kontrollera om klippet på grund av våra kontraktsvillkor endast är tillgängligt i Finland. Detta står i så fall i artikeln.

NOTE: Our service is experiencing temporary technical difficulties. We are sorry for the inconvenience, please try again after a while or try to refresh the page. Some videoclips are only available in Finland due to the terms of our agreements (possible limitations are mentioned in the article).

Suomi tuli Saamenmaahan -elokuvan tuomia tuntoja 26.01.2011 | kesto: 7:15 (Video)
Oikeusministeri Brax kommentoi anteeksipyyntöä 26.01.2011 | kesto: 2:09 (Video)

Suomi tuli Saamenmaahan -elokuva nosti keskusteluun kipeän aiheen saamelaisten pakkosuomalaistamisesta. Tammikuussa 2011 ensi-iltansa saanut dokumentti kertoo ensi kertaa julkisesti saamelaislasten asuntola- ja koulukokemuksista.

A-studion toimittaja Katri Makkonen haastattelee ensi-iltatunnelmissa pakkosuomalaistaneen koulun käyneitä saamelaisia.

Anja Aholan ohjaaman elokuvan päähenkilö Kirsti Länsman puhuu kokonaisten sukupolvien äänellä kertoessaan kuinka sotien jälkeen koululaitos yritti tehdä saamelaisista suomalaisia. Länsmanin koulutaival alkoi 1970-luvun alussa.

Oma kieli, koti ja kulttuuri jäivät, kun ekaluokkalaiset muuttivat asuntolaan ja alkoivat ummikkona käydä suomalaista koulua.

Koululainen saattoi saada korvilleen, jos erehtyi puhumaan saamea. Kovan koulun vuoksi moni päätyi hylkäämään äidinkielensä. Koulutus toi toki mukanaan myös uusia mahdollisuuksia, mutta samalla saamen kielet ja kulttuuri alkoivat kuihtua.

Suomalaistamisen aikaa ja asuntolakokemuksia on käsitelty julkisesti vähän. Monelle auntolassa eläneelle aihe on niin arka, ettei siitä haluta puhua edes muiden saman kokeneiden kanssa.

Suomi tuli Saamenmaanhan -elokuvan päähenkilö Kirsti Länsman muistelee, miten puhuttiin "likaista lappalaisista". Saamelaislasten karvakenkiä halveksuttiin ja lasten haluttiin solautuvan pukeutumisellaankin muiden joukkoon.

2000-luvulla karvakenkiä näkyy taas lapsilla ja aikuisilla ja saamen kieliä puhutaan päiväkodeissa. Kielikylpytarhassa elvytetään erittäin uhanalaisen Inarin saamen kieltä, jonka puhujia on vain joitain satoja.

Aikoinaan saamelaisten suomalaistamiseen syyllistyi myös kirkko, joka tunnustaakin syntinsä. Kirkko on päättänyt järjestää vuonna 2012 sovitusseminaarin eräänlaisena anteeksipyyntönä saamelaisille.

Myös Suomen oikeusministeriössä pohdittiin vuonna 2011, miten asuntola-aikaa pitäisi julkisesti käsitellä. Virallista anteeksipyyntöäkään ei ole suljettu pois.

Teksti: Elina Yli-Ojanperä

AVAINSANAT: alkuperäiskansat, asuntolat, halveksunta, katkeruus, kielikylpy, kielikysymys, kielitaito, koululaiset, koululaitos, kulttuuri-identiteetti, kuritus, Lappi, lapsuus, muistelu, pakkosuomalaistaminen, pukeutuminen, päiväkodit, saamelaiset, saamelaisuus, saamen kieli, Saamenmaa, solvaukset, suomalaisuus, Suomen oikeusministeriö, suru

Anna palautetta sivun sisällöstä

Sisältötiedot

ALKUPERÄISEN OHJELMAN OTSIKKO:
A-Studio
A-Studio

A-Studio

HAASTATELTAVAT: Petteri Laiti, Ritva Kangasniemi, Tuija Brax
ESIINTYJÄT: Kirsti Länsman

OHJELMAN TEKIJÄT:
Toimittaja: Katri Makkonen
Kuvaajat: Sasha Silvala ja Ditte Uljas
Leikkaaja: Tommi Erkko
Toimituspäällikkö: Matti Virtanen
Ohjaaja: Tiina Roisko

Kuva: Ohjaaja Anja Ahola ja yleisöä Suomi tuli Saamenmaanhan -elokuvan ensi-illassa tammikuussa 2011. Kuva: YLE kuvanauha