Elävä arkisto / Kotimaa / Politiikan vuosikymmenet / Yöpakkaset /

Fagerholmin hallitus Neuvostoliiton silmätikkuna

1958

HUOM: Valitettavasti palvelussa on hetkellinen tekninen häiriö. Kokeile ladata sivu hetken kuluttua uudelleen. Ohjeita. Jos käytät Elävää arkistoa ulkomaisessa verkossa saattaa kyseinen klippi olla sopimusehtojemme johdosta katseltavissa vain Suomessa, tällöin asiasta on maininta artikkelissa.

OBS: Tillfälligt tekniskt avbrott. Prova att ladda om sidan eller kom tillbaka om en stund. Tilläggsuppgifter. Om du använder Arkivet utanför Finland kan du kontrollera om klippet på grund av våra kontraktsvillkor endast är tillgängligt i Finland. Detta står i så fall i artikeln.

NOTE: Our service is experiencing temporary technical difficulties. We are sorry for the inconvenience, please try again after a while or try to refresh the page. Some videoclips are only available in Finland due to the terms of our agreements (possible limitations are mentioned in the article).

Kekkosen radiopuhe yöpakkasten alettua 10.12.1958 | kesto: 27:18 (Audio)
Näyte Kekkosen radiopuheesta 10.12.1958 | kesto: 1:45 (Audio)

SDP:n Karl-August Fagerholm muodosti hallituksen heinäkuun 1958 eduskuntavaalien jälkeen. Hallitukseen tuli mukaan laaja kirjo puolueita. Vaalien voittaja, kommunistit jätettiin kuitenkin ministerilistan ulkopuolelle.

Hallituksessa oli mukana maalaisliitto, kokoomus, SDP:n enemmistösiipi sekä pienemmistä puolueista ruotsalainen kansanpuolue ja liberaalit.

Maalaisliitolla oli viisi ministeriä, mm. ulkoministerinä Johannes Virolainen, kokoomuksella ja SDP:llä oli neljä ministeriä kummallakin. Pienemmillä puolueilla oli puolestaa yhdet ministerinpestit.

Hallituksen ulkopuolelle oli jätetty kesän vaalien voittaja SKDL sekä SDP:n oppositio eli nk. skogilaiset. Muut puolueet eivät halunneet muodostaa kommunistien kanssa hallitusta.

Fagerholmin III hallitusta pidettiin Neuvostoliitossa liian länsimielisenä, eikä mielipidettä peitelty. Neuvostolehdistössä arvosteltiin voimakkaasti Suomen silloista johtoa. Ministereistä mm. SDP:n Väinö Leskinen ei nauttinut itänaapurin luottamusta.

Syyskuussa Neuvostoliitto ryhtyi konkreettisiin toimiin ja veti lähettiläänsä pois Helsingistä asiaa sen kummemmin selittämättä. Myös tuontia Suomeen leikattiin ja mm. neuvottelut Saimaan kanavan vuokraamisesta pantiin jäihin.

Teksti: Paavo Rytsä

AVAINSANAT: dilpomaattisuhteet, diplomatia, Eduskuntatalo, eduskuntatyö, Johannes Virolainen, K.-A. Fagerholm, kriisit, kylmä sota, Neuvostoliitto, suomettuminen, ulkopolitiikka, yöpakkaset