Elävä arkisto / Kotimaa / Maakunnat ja pitäjät / Pohjois-Pohjanmaata ja pohjoispohjalaisia /

Snellmanille yksilö oli olemassa kansakuntaa varten

1981

HUOM: Valitettavasti palvelussa on hetkellinen tekninen häiriö. Kokeile ladata sivu hetken kuluttua uudelleen. Ohjeita. Jos käytät Elävää arkistoa ulkomaisessa verkossa saattaa kyseinen klippi olla sopimusehtojemme johdosta katseltavissa vain Suomessa, tällöin asiasta on maininta artikkelissa.

OBS: Tillfälligt tekniskt avbrott. Prova att ladda om sidan eller kom tillbaka om en stund. Tilläggsuppgifter. Om du använder Arkivet utanför Finland kan du kontrollera om klippet på grund av våra kontraktsvillkor endast är tillgängligt i Finland. Detta står i så fall i artikeln.

NOTE: Our service is experiencing temporary technical difficulties. We are sorry for the inconvenience, please try again after a while or try to refresh the page. Some videoclips are only available in Finland due to the terms of our agreements (possible limitations are mentioned in the article).

Johannes Salmisen haastattelu 20.06.1981 | kesto: 34:05 (Audio)

J. V. Snellmanin ajatus kansakunnan muodostamasta kokonaisuudesta on toistuvasti valjastettu nationalismin palvelukseen, tohtori Johannes Salminen sanoo. Yksimielisyyttä korostanut 1930-luku olikin ehkä snellmanilaisuuden luvattu vuosikymmen.

Snellmanin kuoleman 100-vuotispäivän aikoihin tehdyssä haastattelussa Salminen asettaa vastakkain Snellmanin hegeliläisen valtioajattelun ja yksilönvapautta puoltavan liberalismin.

Snellman halveksi yksilöllistä onnentavoittelua, eikä valtion tehtävänä hänestä ollut sellaisen onnen turvaaminen, Salminen toteaa. Kansakunta ja valtio eivät olleet olemassa yksilöä varten, vaan päinvastoin. Tällaisella ajattelulla voi olla ikäviäkin seurauksia, hän sanoo.

Snellman innoitti pitkään pelkästään porvarillisia ajatussuuntia, mutta 1940-luvulla marxilainen kulttuurikriitikko Raoul Palmgren todisti hänet myös vasemmiston hengenheimolaiseksi. Yksilön uhrautuminen kokonaisuuden hyväksi on myös vasemmalla ollut mielekkääksi koettu asetelma.

1980-luvulla Snellmanin kansakuntaa korostava ajattelutapa oli Salmisesta muuttunut ongelmalliseksi. Maailmantilanteessa, jossa globaalit ongelmat tunkeutuivat yhä lähemmäksi jokaista, sen hyödyllisyys oli kyseenalainen.

Teksti: Jukka Lindfors

AVAINSANAT: filosofit, haastattelut, hegeliläisyys, kuopiolaiset, liberalismi, maailmanlaajuiset ongelmat, marxilaisuus, nationalismi, oululaiset, pohjoispohjalaiset, pohjoissavolaiset, savolaiset, valtiofilosofia, yhteiskuntafilosofia, yksilönvapaus