Elävä arkisto / Kulttuuri ja viihde / Tiede ja aatteet / Viittomakieli taipuu moneksi /

Kuulokojeen tarina

1951

HUOM: Valitettavasti palvelussa on hetkellinen tekninen häiriö. Kokeile ladata sivu hetken kuluttua uudelleen. Ohjeita. Jos käytät Elävää arkistoa ulkomaisessa verkossa saattaa kyseinen klippi olla sopimusehtojemme johdosta katseltavissa vain Suomessa, tällöin asiasta on maininta artikkelissa.

OBS: Tillfälligt tekniskt avbrott. Prova att ladda om sidan eller kom tillbaka om en stund. Tilläggsuppgifter. Om du använder Arkivet utanför Finland kan du kontrollera om klippet på grund av våra kontraktsvillkor endast är tillgängligt i Finland. Detta står i så fall i artikeln.

NOTE: Our service is experiencing temporary technical difficulties. We are sorry for the inconvenience, please try again after a while or try to refresh the page. Some videoclips are only available in Finland due to the terms of our agreements (possible limitations are mentioned in the article).

Hiljainen maailma vuosi 1951 | kesto: 11:12 (Video)

Ennen vanhaan huonokuuloisen ihmisen korvaan saatettiin lorauttaa jopa virtsaa kuulon parantamiseksi, kerrotaan oheisessa vuonna 1951 valmistuneessa filmissä.

Vielä 1950-luvun alkupuoliskolla kuulokoje oli harvinainen apuväline. Niinpä oheisessa filmissä valistetaankin, että ”nykyaikainen kuulokoje poistaa näkymättömän lasimuurin huonokuuloisten ja muiden ihmisten väliltä”.

Laite on ”tuskin savukerasiaa suurempi”. Rakenteeltaan kuulokoje muistuttaa putkivahvistinta. Tarjolla on myös muovista valmistettu ”näkymätön piilokuuloke”, filmissä ihastellaan tekniikan uusimpia ihmeitä.

Nykyisin kuulovammaiset jaetaan lääketieteellisin perustein huonokuuloisten, kuurojen ja kuuroutuneiden ryhmään.

Kuulovammaisia on Suomessa noin 740 000. Kuuroja, joiden ensimmäisenä kielenä on viittomakieli, on noin 5000.

Suomalainen viittomakieli on oma itsenäinen kieli, jolla on myös oma kielioppinsa. Suomenruotsalaiset viittovat omalla kielellään, joka eroaa sekä suomen- että ruotsinkielestä. Toisena kielenä on tavallisesti joko suomi tai ruotsi.

Teksti: Reijo Perälä

AVAINSANAT: apuvälineet, huonokuuloisuus, kuulokojeet, kuulovammaiset, kuurot, viittomakieli

Anna palautetta sivun sisällöstä