Elävä arkisto / Kulttuuri ja viihde / Kirjat ja kirjoittajat / Kiila /

Runoilija Viljo Kajava muistelee

1935-1981

HUOM: Valitettavasti palvelussa on hetkellinen tekninen häiriö. Kokeile ladata sivu hetken kuluttua uudelleen. Ohjeita. Jos käytät Elävää arkistoa ulkomaisessa verkossa saattaa kyseinen klippi olla sopimusehtojemme johdosta katseltavissa vain Suomessa, tällöin asiasta on maininta artikkelissa.

OBS: Tillfälligt tekniskt avbrott. Prova att ladda om sidan eller kom tillbaka om en stund. Tilläggsuppgifter. Om du använder Arkivet utanför Finland kan du kontrollera om klippet på grund av våra kontraktsvillkor endast är tillgängligt i Finland. Detta står i så fall i artikeln.

NOTE: Our service is experiencing temporary technical difficulties. We are sorry for the inconvenience, please try again after a while or try to refresh the page. Some videoclips are only available in Finland due to the terms of our agreements (possible limitations are mentioned in the article).

Viljo Kajavan haastattelu 07.03.1981 | kesto: 25:37 (Audio)

Viljo Kajava oli alun perin Eino Leinoa ihaileva romantikko. Hän kääntyi vapaan mitan kannattajaksi, kun nuoruudentoveri Nyrki Tapiovaara mojautti Olavi Paavolaisen runolla päähän.

Viljo Kajava (1909–98) tunnetaan suomalaisen luonnon ja asuinmiljöön kuvaajana. 1930-luvulla hän oli mukana perustamassa vasemmistolaista kirjallisuusyhdistys Kiilaa. Ensimmäinen kokoelma Rakentajat ilmestyi vuonna 1935.

Sotien aikana Kajavan vasemmistolaisuus ja pasifismi hiipuivat. Hän erosi Kiilasta, työskenteli suomalais-saksalaista aseveljeyttä tukeneessa Aseveli-lehdessä ja osallistui natsi-Saksassa pidettyyn kirjailijakokoukseen. Myös runojen yhteiskunnallisuus vaihtui impressionismiin ja luontoaiheisiin.

Rauhan tultua runoilija muutti muutamiksi vuosiksi Ruotsiin. Syyt olivat henkilökohtaisia ja ammatillisia: Kajava koki ajautuneensa lyyrikkona umpikujaan. Hän palasi Suomeen uudistuneena ja sai vapaarytmisellä luontorunoudellaan myös modernistien arvostuksen.

Yhteiskunnallisuus palasi Kajavan runouteen 1960-luvulla. Tampereen runoissa (1966) hän palasi lapsuusmuistoihinsa sisällissodan taisteluista, ja Vallilan rapsodia (1972) ikuisti helsinkiläisen työläiskaupunginosan ihmiset ja elämänmuodon.

Teksti: Jukka Lindfors

AVAINSANAT: aseveljeys, asuinalue, asuinympäristö, haastattelut, Helsinki, hämäläiset, impressionismi, kansalaissota, kansallissosialismi, kaupunginosat, kaupungit, Kiila, kirjailijat, kirjallisuus, lyriikka, modernismi, muistelu, natsit, pasifismi, Pirkanmaa, pirkanmaalaiset, runoilijat, sisällissodat, Tampere, tamperelaiset, Tulenkantajat, Vallila, vapaa mitta, vasemmistolaisuus

Anna palautetta sivun sisällöstä

Tietolaatikko

Viljo Kajavan tuotanto:
Rakentajat : runoja. Kirjailijain kustannusliike, 1935.
Murrosvuodet : runoja Gummerus, 1937.
Hyvästi muuttolintu : runoja. Gummerus, 1938.
Luomiskuut : runoja. Gummerus, 1939.
Ankara maa : runoja . Otava, 1941.
Takojat : runoja puhekuoroille. Sos.dem. työläisnuorisoliitto, 1941.
Muistatko vielä Paulin? Otava, 1942.
Kahden sydämen talo : runoja. Otava, 1943.
Hellyys : runoja. Otava, 1944.
Suljetuin silmin : runoja. Otava, 1946.
Till havets fåglar . Wahlström & Widstrand, 1948.
Någonstans. Wahlström & Widstrand, 1949.
Siivitetyt kädet : runoja. Otava, 1949.
Hyvä on meri : runoja. Otava, 1950.
Yksinäisiä naisia : novelleja. Otava, 1950.
Vihreä kartta : novelleja. Otava, 1951.
Jokainen meistä : runoja. Otava, 1954.
Muuttumatta : runoja. Otava, 1955.
Ennen iltapäivää : runoja. Otava, 1956.
Peikot : saturunoja. Otava, 1956.
Lintukauppias : novelleja. Otava, 1957.
Tuliteema : runoja. Otava, 1957.
Nuoruuden aamu ja ilta : romaani. Otava, 1958.
Taivaan sineen. Otava, 1959.
Viljo Kajavan kauneimmat runot . Otava, 1959.
Kymmenen ilmansuuntaa : runoja. Otava, 1961.
Ei kukaan ole voittaja. Otava, 1962.
Ruusuja lunta : runoja. Otava, 1966.
Tampereen runot. Otava, 1966.
Käsityöläisen unet : runoja. Otava, 1968.
Valitut runot. Otava, 1969.
Reykjavikin valot : runoja. Otava, 1970.
Vallilan rapsodia : runoja. Otava, 1972.
Rannat tasangot vuoret : runoja. Otava, 1974.
Läheltä : runoja. Otava, 1975.
Rannat, rannat : runoja. Otava, 1977.
Kosketus : runoja. Otava, 1979.
Valveilla kuin unessa : runoja . Otava, 1980.
Jäähyväiset eiliselle : runoja. Otava, 1982.
Tuuli, valo, meri : runoja vuosilta 1935-1982. Otava, 1984.
Talvituuli : runoja. Otava, 1987.
Tähän saavuin : runoja. Otava, 1989.
Aika rakastaa, aika laulaa : runoilija muistelee. (toim. Kristiina Lyytinen) Otava, 1990.
Maan ja meren runot : runoja. Otava, 1992.
Vielä piirrän viivan : runoja. Otava, 1996.
Sinusta, minusta, hissistä ja jazz-bandista : nuoruudenrunoja 1927-1931. (toim. Jarkko Laine) Otava, 2000.