Elävä arkisto / Kotimaa / Suomen presidentit /
C. G. E. Mannerheim - Suomen marsalkka
1867-1951
![Kuva: Jatkosota. Mannerheim Leppäsyrjän rautatieasemalla tarkastusmatkalla Aunukseen ja Syvärille. Ylipäällikkö, marsalkka Carl Gustaf Emil Mannerheim. Kuvaaja: Eino Nurmi. Kuva: Jatkosota. Mannerheim Leppäsyrjän rautatieasemalla tarkastusmatkalla Aunukseen ja Syvärille. Ylipäällikkö, marsalkka Carl Gustaf Emil Mannerheim. Kuvaaja: Eino Nurmi.](kuvat/teema/T00239_iso.jpg)
Carl Gustaf Emil Mannerheim (1867-1951) toimi tasavallan presidenttinä sodan vaikean loppuvaiheen. Marsalkka oli tullut suomalaisille tunnetuksi näyttävästä sotilasurastaan, johon kuului palvelua myös Venäjän keisarin joukoissa.
Mannerheim ehti toimia valtionpäänä jo Suomen itsenäisyyden alussa, mutta presidentiksi hänet valittiin 1944.
Mannerheimin kauden keskeisin tehtävä oli rauhanteko Neuvostoliiton kanssa. Hän erosi presidentin tehtävistä jo vuonna 1946 heikentyneen terveytensä takia.
Mannerheim muistetaan sotasaavutusten lisäksi lasten ja nuorison ystävänä. Hän oli mm. partioaktiivi ja perusti nimeään kantavan lastensuojeluliiton.
Gustaf Mannerheimin arvostus on kasvanut 1970-luvun kriittisyydestä, ja hänet valittiin suurimmaksi suomalaiseksi Yleisradion äänestyksessä.
Koonnut: Paavo Rytsä
AVAINSANAT: arvostus, Askainen, auktoriteetti, eheytyminen, eliitit, isänmaallisuus, itsenäisyys, jatkosota, johtajat, maanpuolustus, Mannerheimin lastensuojeluliitto, marsalkat, metsästys, oikeistolaisuus, partio, porvarillisuus, presidentit, päiväkäskyt, sota-aika, sotilaat, sotilasura, talvisota, tyylitaju, valta, Venäjä
Katsele ja kuuntele
![](kuvat/artikkeli/021620131.jpg?leveys=120&kohde=easivusto)
Sotilas palaa Venäjältä Suomeen
1 videoleike
Venäjällä vallankumoukset katkaisivat Mannerheimin nousujohteisen armeijauran, ja hän alkoi vaikuttaa monella tapaa nousevan Suomen tasavallan elämään. Mannerheim toimi mm. Suomen suuriruhtinaskunnan viimeisillä säätyvaltiopäivillä sukunsa edustajana.
Katsele ja kuuntele
![](kuvat/artikkeli/000400131.jpg?leveys=120&kohde=easivusto)
Valkoisen armeijan voitonparaatit 1918
1 videoleike
Vuonna 1918 maa oli jakaantunut valkoiseen ja punaiseen Suomeen. Edessä oli katkera ja verinen kansalaissota.
Katsele ja kuuntele
![](kuvat/artikkeli/099200131.jpg?leveys=120&kohde=easivusto)
Marski kunniavieraana itsenäisyysjuhlassa 1940
1 videoleike
Talvisodan ylipäällikkö, marsalkka Mannerheim oli itseoikeutettu kunniavieras, kun Suomi juhli ensimmäistä talvisodan jälkeistä itsenäisyyspäivää joulukuussa 1940.
Katsele ja kuuntele
![](kuvat/artikkeli/003760131.jpg?leveys=120&kohde=easivusto)
Hitlerin salaa tallennettu keskustelu Suomessa
3 audioleikettä
Kun Mannerheim vietti 75-vuotispäiväänsä 4.6.1942, hän sai yllätysvieraakseen Adolf Hitlerin. Yleisradion ääniteknikko Thor Damen heitti juhlavaunun hattuhyllylle mikrofonin, jolla miesten keskustelu tallennettiin salaa.
Katsele ja kuuntele
![](kuvat/artikkeli/003800131.jpg?leveys=120&kohde=easivusto)
Mannerheimin kiitospuhe
syntymäpäivillä 1942 ![Tämä ohjelma on ladattavissa myös tiedostona Tämä ohjelma on ladattavissa myös tiedostona](kuvat/lataa_12x12px.gif)
1 audioleike
Marsalkka Mannerheimin 75-vuotispäivää vietettiin Immolaan pysäköidyssä salonkivaunussa kesäkuussa 1942.
Katsele ja kuuntele
![](kuvat/artikkeli/099140131.jpg?leveys=120&kohde=easivusto)
Mannerheimin valinta presidentiksi
1 videoleike
Marsalkka Mannerheimin tärkein tehtävä presidenttinä oli johtaa Suomi rauhaan. Sota Neuvostoliiton kanssa oli saatava päättymään ja saksalaiset oli häädettävä maasta.
Katsele ja kuuntele
![](kuvat/artikkeli/021560131.jpg?leveys=120&kohde=easivusto)
Mannerheimin viimeiset vuodet
2 videoleikettä
Mannerheimin varsinaiset eläkevuodet alkoivat vasta vuonna 1946 hänen erottuaan presidentin virasta, lähes 79 vuoden iässä.
Katsele ja kuuntele
![](kuvat/artikkeli/030200131.jpg?leveys=120&kohde=easivusto)
Marsalkka Mannerheimin hautajaiset
7 audio- ja 2 videoleikettä
Suomeen kiiri vuoden 1951 alussa suruviesti Sveitsistä. Suomen marsalkka Gustaf Mannerheim nukkui pois 28.1.1951.
Katsele ja kuuntele
![](kuvat/artikkeli/099160131.jpg?leveys=120&kohde=easivusto)
Mannerheimin muisto
1 videoleike
Tsaarin armeijan upseeri, valtiohoitaja, ylipäällikkö ja presidentti. Marsalkka Mannerheimin ura oli värikäs ja yllättäviä käänteitä täynnä.
Katsele ja kuuntele
![](kuvat/artikkeli/024120131.jpg?leveys=120&kohde=easivusto)
Mannerheimille museo Kaivopuistoon
1 videoleike
Marsalkka Mannerheimin viimeinen koti avattiin yleisölle jo hänen kuolinvuonnaan. Kaivopuistossa sijaitsevassa museossa pidettiin avajaiset marraskuussa 1951.
Katsele ja kuuntele
![](kuvat/artikkeli/024870131.jpg?leveys=120&kohde=easivusto)
Marskin patsas
1 videoleike
Aimo Tukiaisen veistämä Mannerheimin ratsastajapatsas paljastettiin juhlallisin menoin marsalkan syntymäpäivänä 4.6.1960.
Katsele ja kuuntele
![](kuvat/artikkeli/035280131.jpg?leveys=120&kohde=easivusto)
Kunniaa Marskille
1 videoleike
Mannerheimin patsaan paljastus vuonna 1960 oli suuri sotilaiden ja siviilien paraatijuhla. Filmidokumentti esittelee myös Mannerheimin patsaskilpailun vaiheita.
Katsele ja kuuntele
![](kuvat/artikkeli/089990131.jpg?leveys=120&kohde=easivusto)
Minne Marski Mikkelissä?
1 videoleike
Mikkelissä nahisteltiin vuosikymmenten ajan Marskin patsaan sijoituspaikasta. Entisestä päämajakaupungista ei tahtonut millään löytyä sellaista paikkaa, jonka kaikki olisivat hyväksyneet.
Katsele ja kuuntele
![](kuvat/artikkeli/089330131.jpg?leveys=120&kohde=easivusto)
Aleksandra Kylander - Mannerheimin leikkitoveri ![Tämä ohjelma on ladattavissa myös tiedostona Tämä ohjelma on ladattavissa myös tiedostona](kuvat/lataa_12x12px.gif)
1 audioleike
Tuleva marsalkka Mannerheim oli lapsena villi ja yltiöpäinen, kertoo Louhisaaressa lapsuutensa viettänyt Aleksandra Kylander.
Katsele ja kuuntele
Tietolaatikko
- Tasavallan presidenttinä 1944-1946
- Valtionhoitaja 1918-1919
- Suomen armeijan eli valkoisen armeijan ylipäällikkö 1918-1919
- Puolustusvoimain ylipäällikkö 1939-1946
- Eduskunta valitsi presidentiksi sodan aikana 4.8.1944
- Sotamarsalkka 1933, Suomen marsalkka 1942
- Mannerheimin lastensuojeluliiton perustaja
- Puoliso 1892-1919 Anastasie Arapova (1872-1936). Lapset Anastasie (1893-1978), Sophie (1895-1963)
- Aatelissuvun poika Askaisista Varsinais-Suomesta. Syntymäkoti Louhisaaren linna on nykyisin museona.
Aiheeseen liittyviä linkkejä
YLEn www-sivustot
Internet
Julkaistu 08.09.2006