yle.fi




Elävä arkisto / Kotimaa / Suomen presidentit /

C. G. E. Mannerheim - Suomen marsalkka

1867-1951

Kuva: Jatkosota. Mannerheim Leppäsyrjän rautatieasemalla tarkastusmatkalla Aunukseen ja Syvärille. Ylipäällikkö, marsalkka Carl Gustaf Emil Mannerheim. Kuvaaja: Eino Nurmi.

Carl Gustaf Emil Mannerheim (1867-1951) toimi tasavallan presidenttinä sodan vaikean loppuvaiheen. Marsalkka oli tullut suomalaisille tunnetuksi näyttävästä sotilasurastaan, johon kuului palvelua myös Venäjän keisarin joukoissa.

Mannerheim ehti toimia valtionpäänä jo Suomen itsenäisyyden alussa, mutta presidentiksi hänet valittiin 1944.

Mannerheimin kauden keskeisin tehtävä oli rauhanteko Neuvostoliiton kanssa. Hän erosi presidentin tehtävistä jo vuonna 1946 heikentyneen terveytensä takia.

Mannerheim muistetaan sotasaavutusten lisäksi lasten ja nuorison ystävänä. Hän oli mm. partioaktiivi ja perusti nimeään kantavan lastensuojeluliiton.

Gustaf Mannerheimin arvostus on kasvanut 1970-luvun kriittisyydestä, ja hänet valittiin suurimmaksi suomalaiseksi Yleisradion äänestyksessä.

Koonnut: Paavo Rytsä

AVAINSANAT: arvostus, Askainen, auktoriteetti, eheytyminen, eliitit, isänmaallisuus, itsenäisyys, jatkosota, johtajat, maanpuolustus, Mannerheimin lastensuojeluliitto, marsalkat, metsästys, oikeistolaisuus, partio, porvarillisuus, presidentit, päiväkäskyt, sota-aika, sotilaat, sotilasura, talvisota, tyylitaju, valta, Venäjä


Katsele ja kuuntele

Sotilas palaa Venäjältä Suomeen

1 videoleike

Venäjällä vallankumoukset katkaisivat Mannerheimin nousujohteisen armeijauran, ja hän alkoi vaikuttaa monella tapaa nousevan Suomen tasavallan elämään. Mannerheim toimi mm. Suomen suuriruhtinaskunnan viimeisillä säätyvaltiopäivillä sukunsa edustajana.
Katsele ja kuuntele

Valkoisen armeijan voitonparaatit 1918

1 videoleike

Vuonna 1918 maa oli jakaantunut valkoiseen ja punaiseen Suomeen. Edessä oli katkera ja verinen kansalaissota.
Katsele ja kuuntele

Marski kunniavieraana itsenäisyysjuhlassa 1940

1 videoleike

Talvisodan ylipäällikkö, marsalkka Mannerheim oli itseoikeutettu kunniavieras, kun Suomi juhli ensimmäistä talvisodan jälkeistä itsenäisyyspäivää joulukuussa 1940.
Katsele ja kuuntele

Hitlerin salaa tallennettu keskustelu Suomessa

3 audioleikettä

Kun Mannerheim vietti 75-vuotispäiväänsä 4.6.1942, hän sai yllätysvieraakseen Adolf Hitlerin. Yleisradion ääniteknikko Thor Damen heitti juhlavaunun hattuhyllylle mikrofonin, jolla miesten keskustelu tallennettiin salaa.
Katsele ja kuuntele

Mannerheimin kiitospuhe syntymäpäivillä 1942 Tämä ohjelma on ladattavissa myös tiedostona

1 audioleike

Marsalkka Mannerheimin 75-vuotispäivää vietettiin Immolaan pysäköidyssä salonkivaunussa kesäkuussa 1942.
Katsele ja kuuntele

Mannerheimin valinta presidentiksi

1 videoleike

Marsalkka Mannerheimin tärkein tehtävä presidenttinä oli johtaa Suomi rauhaan. Sota Neuvostoliiton kanssa oli saatava päättymään ja saksalaiset oli häädettävä maasta.
Katsele ja kuuntele

Mannerheimin viimeiset vuodet

2 videoleikettä

Mannerheimin varsinaiset eläkevuodet alkoivat vasta vuonna 1946 hänen erottuaan presidentin virasta, lähes 79 vuoden iässä.
Katsele ja kuuntele

Marsalkka Mannerheimin hautajaiset

7 audio- ja 2 videoleikettä

Suomeen kiiri vuoden 1951 alussa suruviesti Sveitsistä. Suomen marsalkka Gustaf Mannerheim nukkui pois 28.1.1951.
Katsele ja kuuntele

Mannerheimin muisto

1 videoleike

Tsaarin armeijan upseeri, valtiohoitaja, ylipäällikkö ja presidentti. Marsalkka Mannerheimin ura oli värikäs ja yllättäviä käänteitä täynnä.
Katsele ja kuuntele

Mannerheimille museo Kaivopuistoon

1 videoleike

Marsalkka Mannerheimin viimeinen koti avattiin yleisölle jo hänen kuolinvuonnaan. Kaivopuistossa sijaitsevassa museossa pidettiin avajaiset marraskuussa 1951.
Katsele ja kuuntele

Marskin patsas

1 videoleike

Aimo Tukiaisen veistämä Mannerheimin ratsastajapatsas paljastettiin juhlallisin menoin marsalkan syntymäpäivänä 4.6.1960.
Katsele ja kuuntele

Kunniaa Marskille

1 videoleike

Mannerheimin patsaan paljastus vuonna 1960 oli suuri sotilaiden ja siviilien paraatijuhla. Filmidokumentti esittelee myös Mannerheimin patsaskilpailun vaiheita.
Katsele ja kuuntele

Minne Marski Mikkelissä?

1 videoleike

Mikkelissä nahisteltiin vuosikymmenten ajan Marskin patsaan sijoituspaikasta. Entisestä päämajakaupungista ei tahtonut millään löytyä sellaista paikkaa, jonka kaikki olisivat hyväksyneet.
Katsele ja kuuntele

Aleksandra Kylander - Mannerheimin leikkitoveri Tämä ohjelma on ladattavissa myös tiedostona

1 audioleike

Tuleva marsalkka Mannerheim oli lapsena villi ja yltiöpäinen, kertoo Louhisaaressa lapsuutensa viettänyt Aleksandra Kylander.
Katsele ja kuuntele


Tietolaatikko

  • Tasavallan presidenttinä 1944-1946
  • Valtionhoitaja 1918-1919
  • Suomen armeijan eli valkoisen armeijan ylipäällikkö 1918-1919
  • Puolustusvoimain ylipäällikkö 1939-1946
  • Eduskunta valitsi presidentiksi sodan aikana 4.8.1944
  • Sotamarsalkka 1933, Suomen marsalkka 1942
  • Mannerheimin lastensuojeluliiton perustaja
  • Puoliso 1892-1919 Anastasie Arapova (1872-1936). Lapset Anastasie (1893-1978), Sophie (1895-1963)
  • Aatelissuvun poika Askaisista Varsinais-Suomesta. Syntymäkoti Louhisaaren linna on nykyisin museona.

Aiheeseen liittyviä linkkejä

YLEn www-sivustot

Internet

Tulosta sivu Ylös

Julkaistu 08.09.2006

Hae Elävästä arkistosta

Yllätä itsesi

Elävän arkiston nettiradio

Elävä arkisto -visa

Elävä arkisto Facebookissa

Elävä arkisto Twitterissä