Elävä arkisto / Kotimaa / Suomi sodassa / Jatkosodan alkuvaihe 1941-1942 /

Suursaaren valtaus 1942

1942

HUOM: Valitettavasti palvelussa on hetkellinen tekninen häiriö. Kokeile ladata sivu hetken kuluttua uudelleen. Ohjeita. Jos käytät Elävää arkistoa ulkomaisessa verkossa saattaa kyseinen klippi olla sopimusehtojemme johdosta katseltavissa vain Suomessa, tällöin asiasta on maininta artikkelissa.

OBS: Tillfälligt tekniskt avbrott. Prova att ladda om sidan eller kom tillbaka om en stund. Tilläggsuppgifter. Om du använder Arkivet utanför Finland kan du kontrollera om klippet på grund av våra kontraktsvillkor endast är tillgängligt i Finland. Detta står i så fall i artikeln.

NOTE: Our service is experiencing temporary technical difficulties. We are sorry for the inconvenience, please try again after a while or try to refresh the page. Some videoclips are only available in Finland due to the terms of our agreements (possible limitations are mentioned in the article).

Suursaaren valtausparaati, Aaro Pajarin puhe 28.03.1942 | kesto: 19:57 (Audio)

Suomalaiset saivat haltuunsa talvisodassa Neuvostoliitolle menetetyn Suursaaren. Hyökkäysoperaatiota johtanut kenraalimajuri Aaro Pajari piti kiitospuheen joukoilleen 28.3.1942.

Tammikuussa 1942 ylipäällikkö Mannerheim alkoi suunnitella venäläisten miehittämän Suursaaren valtaamista. Suomenlahdella sijaitseva saari oli suomalaisille sekä tärkeä tähystyspaikka että venäläisten merivoimien toiminnan rajoittaja.

Hyökkäystä varten perustettiin osasto, jonka komentajaksi valittiin kenraalimajuriksi ylennetty 18. divisioonan komentaja Aaro Pajari. Hän valitsi itse hyökkäysoperaatioon osallistuvat tärkeimmät yksiköt, ja näin sotatoimeen lähti ”ehythenkinen joukko”, joka luotti johtajaansa.

Pajarin suunnitelman mukaan joukot oli siirrettävä yhden yön kuluessa kaukana rannikolta sijaitsevan saaren edustalle. Maaliskuun 26.-27. välisenä yönä joukot siirtyivät lähtöasemiinsa vietettyään edellisen päivän ulkosaaristossa sijaitsevissa suojapaikoissaan. Kun hyökkäysjoukko aloitti etenemisen aamuyöllä klo 3.30, puhkesi lumimyrsky, jonka suojassa joukot etenivät Pajarin suunnitelman mukaisesti.

Maaliskuun 28. päivänä viimeiset venäläiset luopuivat vastarinnasta.

Ilmavoivat olivat näissä taisteluissa huomattavassa osassa. Venäläiset tekivät ankaria ilmahyökkäyksiä suomalaisia joukkoja vastaan. Suomen ilmavoimat suoritti operaation aikana yli 600 lentoa.

Teksti: Rita Landström

Lataa ohjelma tiedostona
Voit ladata ohjelman tiedostona sivun alalaidasta. Klikkaa linkkiä hiiren oikeanpuoleisella napilla, valitse: Save target as... Voit tallentaa ohjelman tietokoneellesi tai mediasoittimeen.

Suursaari ja muita taistelupaikkoja kartalla Google mapsissä

AVAINSANAT: armeijat, asemasota, aseveljeys, evakot, evakuointi, hyökkäyssota, jatkosota, kansallissosialismi, Lapin sota, Moskovan rauha, MP3, natsit, Pariisin rauhansopimus, puna-armeija, puolustusvoimat, sotakorvaukset, sotilasliitot, Suur-Suomi-aate, Suursaari, talvisota, toinen maailmansota, välirauha, YH, yleisötoiveet, Ylimääräiset harjoitukset

Anna palautetta sivun sisällöstä

Tietolaatikko

Myöhemmin hyökkäystä laajennettiin Tytärsaariin, jotka myös vallattiin.
Moskovan välirauhassa Suomi joutui luovuttamaan uudelleen Neuvostoliitolle talvisodassa menettämänsä alueet.
Kenraalimajuri Aaro Pajari(1897–1949) vaikutti taisteluosaston komentajana talvisodassa ja divisioonakomentajana jatkosodassa. Hän on yksi niistä neljästä sotilaasta, joille on myönnetty Mannerheim-risti kahdesti.
Suursaari on nykyään (2007) sotilasaluetta, jonne siviilit pääsevät vain erikoisluvalla.
Lähde: W.H.Halsti, Suomen sota 1939-1945. Otava.