1980-luvun lopussa Suomen talous eli jatkuvan nousun huumaa. Rahaa tuli ulkomailta Suomeen korkean koron houkuttelemana.

Lisäksi pyörivät omat rahamyllyt, kun pörssiosakkeiden kurssit nousivat ja rahoituslaitokset saivat käyttöönsä uusia välineitä.

Rahalla tehtiin rahaa ja uskoteltiin, että nousu jatkuu ikuisesti. "Tässä kaupassa kaikki ovat voittajia", sanoi sijoittaja Pentti Kouri.

Mitä tästä nousukuumeesta seurasi?
Vielä 80-luvun puolivälissä Suomi oli hintatasoltaan länsimaiden keskitasoa. OECD:n tutkimus kesäkuulta 1991 paljasti surullisen tosiasian: Suomi oli hintatasoltaan maailman kallein maa.

Kun keskityttiin kasinopeliin niin talouden veturi, teollisuus, jäi liian vähälle. Seurauksena oli se, että viennin osuus kansantuotteesta laski ja vienti yksipuolistui entisestään.

Sitten tuli laskun maksamisen aika. Mistä maksaja, kysyttiin, ja katse kääntyi palkansaajaan. Vireillä ollut tulopoliittinen sopimus palkanalennuksineen siirsi lähes kolme miljardia euroa palkansaajilta työnantajille.

Teksti: Timo-Erkki Heino

AVAINSANAT: dokumenttiohjelmat, hintataso, kansantalous, kasinotalous, kauppatase, korkopolitiikka, kulutusjuhlat, lama, Laman kuva -ohjelmasarja, laskusuhdanne, noususuhdanne, pankit, pääomamarkkinat, rahalaitokset, sijoittajat, taloudelliset kriisit, talous, taloushistoria, talouspolitiikka, tutkiva journalismi, vaihtotase, valuuttapolitiikka, velkaantuminen

Anna palautetta sivun sisällöstä