Elävä arkisto / Kulttuuri ja viihde / Media / Ladattavat audiot /

Naistenpäivä ennen ja nyt

1972, 1994, 2004, 2010

HUOM: Valitettavasti palvelussa on hetkellinen tekninen häiriö. Kokeile ladata sivu hetken kuluttua uudelleen. Ohjeita. Jos käytät Elävää arkistoa ulkomaisessa verkossa saattaa kyseinen klippi olla sopimusehtojemme johdosta katseltavissa vain Suomessa, tällöin asiasta on maininta artikkelissa.

OBS: Tillfälligt tekniskt avbrott. Prova att ladda om sidan eller kom tillbaka om en stund. Tilläggsuppgifter. Om du använder Arkivet utanför Finland kan du kontrollera om klippet på grund av våra kontraktsvillkor endast är tillgängligt i Finland. Detta står i så fall i artikeln.

NOTE: Our service is experiencing temporary technical difficulties. We are sorry for the inconvenience, please try again after a while or try to refresh the page. Some videoclips are only available in Finland due to the terms of our agreements (possible limitations are mentioned in the article).

Työväenliikkeen naistenpäivän historia 08.03.1972 | kesto: 19:04 (Audio)
Onko naistenpäivä juhlimisen arvoinen? 08.03.2004 | kesto: 54:19 (Audio)
Päivi Istala: Naistenpäivä ennen ja nyt 08.03.2010 | kesto: 52:51 (Audio)
Aimo Surakka: Naistenpäivän tunnelmia Moskovassa 12.03.1994 | kesto: 1:09 (Video)

Kansainvälinen naistenpäivä ei alkujaan tarkoittanut päivää, jolloin naisväelle ostettiin kukkia ja availtiin ovia. Sosialistinen naisliike aloitti perinteen vuonna 1911 osana taistelua naisten oikeuksien puolesta.

Kansainvälinen naistenpäivä sai alkunsa Kööpenhaminassa 26.-27.8.1910 pidetyssä sosialististen naisten kongressissa. Suomesta kokoukseen osallistuivat kansanedustajat Hilja Pärssinen, Miina Sillanpää, Aura Kiiskinen, Hilda Herrala ja Ida Aale-Teljo.

Vuonna 1918 työväen naisliike hajosi kahtia, ja kommunistit ja sosialidemokraatit alkoivat viettää myös naistenpäivää omilla tahoillaan. 1930-luvulla kommunistinen naisliike joutui painumaan maan alle ja sen julkiset juhlatkin loppuivat. Sotien jälkeen työväen naisjärjestöt jatkoivat naistenpäivän viettoa rauhan ja tasa-arvon tunnuksin.

Kun naistenpäivästä 1970-luvun lopulla tuli YK:n teemapäivä, sen vietto muuttui Suomessakin laajapohjaisemmaksi. Meillä, kuten monissa muissakin teollisuusmaissa, juhlinnassa alkoi korostua huomaavaisuus naissukupuolta kohtaan - tasa-arvon ja kehityksen teemojen sijasta.

Teksti: Jukka Lindfors

Lataa ohjelma tiedostona
Voit ladata ohjelman tiedostona sivun alalaidasta. Klikkaa linkkiä hiiren oikeanpuoleisella napilla, valitse: Save target as... Voit tallentaa ohjelman tietokoneellesi tai mediasoittimeen.

AVAINSANAT: feminismi, huumori, juhlapäivät, Kansainvälinen naistenpäivä, MP3, naisen asema, naishistoria, sosialismi, syrjintä, tasa-arvo, työväenliike

Anna palautetta sivun sisällöstä

Tietolaatikko

Yhdysvaltain sosialistipuolue järjesti jo helmikuussa 1909 ensimmäisen kansallisen naistenpäivän, joka omistettiin edellisenä vuonna lakkoilleille tekstiilityöläisille.
1910-luvulla naistenpäivän mielenosoituksissa vaadittiin äänioikeutta, viranhoito-oikeutta, oikeutta työhön ja ammattikoulutukseen ja työsyrjinnän lopettamista. Ensimmäisen maailmansodan sytyttyä naistenpäivinä protestoitiin myös sotaa vastaan.
Venäläisten naisten päivän mielenosoitus leivän ja rauhan puolesta vuonna 1917 oli alkusoitto Venäjän maaliskuun vallankumoukselle. Neuvostoliitossa naistenpäivästä tuli vapaapäivä vuonna 1965. Se omistettiin kommunismin rakennustyössä ja Suuressa isänmaallisessa sodassa kunnostautuneille naisille.
Lännessä naistenpäivä menetti poliittisen leimansa, kun YK vuonna 1977 julisti sen naisten oikeuksien ja kansainvälisen rauhan päiväksi. Se on monissa maissa vapaapäivä, mutta länsimaissa yhä useammin lähinnä äitienpäivään verrattava neutraali juhla. Teollistuneiden länsimaiden ulkopuolella se on kuitenkin edelleen tärkeä tapahtuma, jonka avulla kiinnitetään huomiota naisten oikeuksiin ja yhteiskunnallisiin epäoikeudenmukaisuuksiin.

Sisältötiedot

ALKUPERÄISEN OHJELMAN OTSIKKO:
Kansainvälinen naistenpäivä.
Ilonan ystävät. Onko naistenpäivä juhlimisen arvoinen?
Päivi Istala - elämyksiä vuosikymmenten varrelta. Naistenpäivä ennen ja nyt.
Iltalypsy.

YLE Radio 1.

HAASTATELTAVAT: Sylvi-Kyllikki Kilpi, Leena Ruusuvuori, Nina Wrede, Riitta Pirinen
ESIINTYJÄT: Heikki Määttänen, Aimo Surakka, Eeva Litmanen
MUUT HENKILÖT: Aura Kiiskinen, Hilja Pärssinen, Miina Sillanpää, Hilda Herrala, Ida Aale-Teljo

OHJELMAN TEKIJÄT:
Leike 1: Raili Ruusala (toim).
Leike 2: Kaarina Alanen (toim).
Leike 3: Päivi Istala, Hilppa Kimpanpää, Sinikka Siekkinen ja Anja Kaisanlahti (toim).

Kuva: "8. maaliskuuta. Työläisnaisten kapinapäivä keittiöorjuutta vastaan" (1932). Neuvostoliittolainen juliste.