yle.fi




Elävä arkisto / Kulttuuri ja viihde / Kirjat ja kirjoittajat / Paavo Haavikko /

Rauta-aika

1982

HUOM: Valitettavasti palvelussa on hetkellinen tekninen häiriö. Kokeile ladata sivu hetken kuluttua uudelleen. Ohjeita. Jos käytät Elävää arkistoa ulkomaisessa verkossa saattaa kyseinen klippi olla sopimusehtojemme johdosta katseltavissa vain Suomessa, tällöin asiasta on maininta artikkelissa.

OBS: Tillfälligt tekniskt avbrott. Prova att ladda om sidan eller kom tillbaka om en stund. Tilläggsuppgifter. Om du använder Arkivet utanför Finland kan du kontrollera om klippet på grund av våra kontraktsvillkor endast är tillgängligt i Finland. Detta står i så fall i artikeln.

NOTE: Our service is experiencing temporary technical difficulties. We are sorry for the inconvenience, please try again after a while or try to refresh the page. Some videoclips are only available in Finland due to the terms of our agreements (possible limitations are mentioned in the article).
Kuva: Kristiina Halkola ja Esko Salminen. (1982) YLE kuvanauha.

"Unohtakaa Kalevala", kuului käsikirjoittaja Paavo Haavikon neuvo ohjaaja Kalle Holmbergille. TV2:n komea suursarja ensiesitettiin vuonna 1982.

Neliosaisen sarjan esittelyn mukaan Rauta-aika kuvasi "kalevalaiseksi sanotun ajan ihmisiä itsensä, toistensa, luonnon, kohtalon, tekniikkansa, yhteisönsä, armottoman ajan sekä kertomuksen kulun armoilla".

Rauta-aika ei kuitenkaan ole Kalevalan kuvitusta vaan kansalliseepoksen aineksia hyväkseen käyttävä itsenäinen taideteos.

Elokuvan nimi ei myöskään viittaa historialliseen rautakauteen. Pääosassa ovat Holmbergin mukaan "ihmisten väliset suhteet, päähenkilöiden tunteet, pyrkimykset, päämäärät, saamattomuudet ja onnettomuudet".

Rauta-ajan keskeisenä juonena on taistelu rahaa lyövän Sammon hallinnasta.

Elokuvan valmistuminen oli pitkällinen ja työteliäs prosessi. Osa katsojista vierasti uutta näkemystä kalevalaisista kertomuksista, mutta teos sai myös vuolaita ylistyksiä.

Rauta-aika sai Jussi-kunniakirjan vuonna 1982. Sarjan 3. osa palkittiin vuonna 1983 Prix Italia -draamapalkinnolla.

Teksti: Jukka Lindfors

AVAINSANAT: elokuvat, fiktio, ihmissuhteet, kansanperinne, kansantarinat, raha, Rauta-aika, Sampo, televisioelokuvat

Anna palautetta sivun sisällöstä

Lähetä artikkelin linkki


Tietolaatikko

  • Osa 1: Seppä Ilmari takoo kultaisen neidon kuolleen vaimonsa tilalle (näyte 1). Nuori rämäpää Jouko häviää taistelun mahtimies Väinöä vastaan ja joutuu lupaamaan tälle siskonsa Ainon. Aino hukuttautuu ja Väinö lähtee kosimaan Pohjolan tytärtä.
  • Osa 2: Pohjolan emäntä lupaa tyttärensä, mikäli Väinö tuo hänelle rahaa lyövän Sammon (näyte 2). Väinö pyytää Ilmaria rakentamaan Sammon, mutta alkaa itse tehdä tyttären pyytämää venettä. Kolmanneksi kosijaksi ilmaantuu Lemminki, joka saa tehtäväkseen ampua Hiiden hirven. Monen epäonnistumisen jälkeen Ilmari saa Sammon valmiiksi (näyte 3), ja Pohjolassa aletaan valmistella häitä. Lemminki toimitetaan pois tieltä antamalla hänelle tehtäväksi ampua joutsen Tuonelan virralta.
  • Osa 3: Rauta-ajan kolmas jakso kertoo Lemmingin tarinan. Seikkailija ei viihdy kotona vaan lähtee kosiomatkalle Pohjolaan. Tuonelan virralla hänet ammutaan, mutta äiti noutaa ruumiin kotiin (näyte 4). Herättyään henkiin mustasukkainen Lemminki palaa häitä viettävään Pohjolaan ja surmaa sen isännän (näyte 5). Hän pakenee meritse Saaren neitien hoiviin, mutta joutuu luikkimaan sieltäkin pakoon Saaren vihaisten miesten palattua koteihinsa. Sillä välin Pohjolan miehet ovat polttaneet Lemmingin talon, ja hän lähtee kostoretkelle.
  • Osa 4: Vanha ja väsynyt Väinö houkuttelee Ilmarin mukaan ryöstöretkelle Sammon takaisin saamiseksi. Pohjolan väki lähtee takaa-ajoon, ja verilöylyn välttämiseksi Väinö käskee upottaa Sammon mereen (näyte 6). Kotiin palatessaan miehet löytävät saaresta karhun ja hirven raadot. Kolhittua itsetuntoa paikataan karhun peijaisilla, jossa karhu ja ihminen lopulta vaihtavat paikkaa. Lopussa Väinö ja Ilmari tilittävät elämäänsä nykypäivän kuulijoille. Lemminki kertoo Sigtunaan tekemästään ryöstöretkestä.
  • Päärooleissa: Väinö - KALEVI KAHRA. Ilmari - VESA-MATTI LOIRI. Ilmarin vaimo - PIRKKO-LIISA TIKKA. Aino - SARA PAAVOLAINEN. Jouko - KARI HEISKANEN. Pohjolan emäntä - KRISTIINA HALKOLA. Pohjolan isäntä - ESKO SALMINEN. Pohjolan tytär - LENA MERILÄINEN. Lemminki - TOM WENTZEL. Lemmingin äiti - SOLI LABBART. Lemmingin sisar - KAIJA PAKARINEN. Kyllikki - ELLE KULL. Tiera - MIKKO NISKANEN. Tieran vaimo - EILA HALONEN.
  • Mukana myös: RADION SINFONIAORKESTERI, solistina MAIJA HAPUOJA, johtajana ULF SÖDERBLOM. Tanssiteatteri RAATIKKO, koreografia MARJO KUUSELA.
  • YLE Tallennemyynti julkaisee Rauta-ajan kokonaisuudessaan dvd:nä helmikuussa 2008. Dvd tulee myyntiin 12.3.2008. Rauta-ajasta on saatavissa suomen-, ruotsin- ja englanninkieliset versiot. Suomenkielisen dvd:n näkee myös kuulovammaisille tekstitettynä.
  • Dvd:n lisämateriaaleina on TV2:n Dokumenttitoimituksen vuonna 1982 tekemä Rauta-ajan raportti sekä dvd:tä varten kuvitettu YLEQ:n radio-ohjelma Kuvaputki 20.

Sisältötiedot

ALKUPERÄISEN OHJELMAN OTSIKKO:
Rauta-aika 1.
Rauta-aika 2.
Rauta-aika 3.
Rauta-aika 4.

TV2 TEATTERITOIMITUS.

ESIINTYJÄT: Kristiina Halkola, Kari Heiskanen, Kalevi Kahra, Elle Kull, Soli Labbart, Vesa-Matti Loiri, Lena Meriläinen, Mikko Niskanen, Sara Paavolainen, Esko Salminen, Pirkko-Liisa Tikka, Tom Wentzel

OHJELMAN TEKIJÄT:
REIMA KEKÄLÄINEN (TUOT). KALLE HOLMBERG (OHJ). PAAVO HAAVIKKO (KÄSIK). AULIS SALLINEN (SÄV). ENSIO SUOMINEN (LAV). TIMO KAPANEN (KUV). K.J. KOSKI & EINO LEHTINEN (ÄÄN). MÅNS HEDSTRÖM & RIITTA RIIHONEN (PUK). RAIMO MIKKOLA (REKVISIITTA). TEPI SALOKARI (LEIK). KATI HOLM (KUVSIHT).

Kuva: Kristiina Halkola ja Esko Salminen. (1982) YLE kuvanauha.

Aiheeseen liittyviä linkkejä

Elävä arkisto

YLEn www-sivustot

Tulosta sivu Ylös

Julkaistu 13.12.2007

Hae Elävästä arkistosta

Yllätä itsesi

Elävän arkiston nettiradio

Elävä arkisto -visa

Elävä arkisto Facebookissa

Elävä arkisto Twitterissä