Serjoša on salaa rakastunut tarinan toiseen päähenkilöön, musiikinopettaja Svetlanaan. Haaveet ja toivo ovat päällimmäisinä teemoina Lipsonin romaanissa. Musiikinopettaja Svetlana miettii, kuinka ihmisen haave kertoo hänen sisimmästään eniten.

Katri Lipson kirjoittaa myös toivosta, miten se on veitsi kivun kädessä. Haaveet ja toivo eivät ole pysyviä vaan toivollakin on ollut oma evoluutionsa. Kaikkein alkukantaisinta toivon lajia on itse asiassa vaikea mieltää enää toivoksi. Toivo voi olla jopa vaaraksi Kremlin vallanpitäjille, Lipson kirjoittaa.

Päähenkilö Serjoša jää oman haaveensa vangiksi. Haaveet törmäävät tylysti suljetun yhteiskunnan ankaraan todellisuuteen Myös muiden unelmat murskaantuvat. Romaanin Muurmansk on tyly, lämpöä ei ole eikä yhteisyyttä, perheet ovat hajallaan eikä naapureihin tai ystäviin voi luottaa. Harvat ihmiset kohtaavat aidosti toisensa Katri Lipsonin romaanissa.

Tyylillisesti Lipson on kirjoittanut viehättävän vanhahtavan romaanin, jonka hän on taitavasti etäännyttänyt nykyarjesta taaksejääneeseen todellisuuteen.

Teksti: Nadja Nowak ja Seppo Puttonen

AVAINSANAT: aikakausiromaanit, aikuiset, esikoisteokset, estot, ihmissuhteet, kaunokirjallisuus, kielletty rakkaus, kirjailijat, kirjallisuus, kiusaaminen, kosmonautit, koulunkäynti, kuolema, menetys, mielisairaalat, Murmansk, nuoret, nuoruus, opettajat, pojat, psykologiset romaanit, romaanit, seksuaalisuus, suru, uhrit, unelmat, Venäjä, viattomuus, ystävyys

Anna palautetta sivun sisällöstä