yle.fi




Elävä arkisto / Ulkomaat / Uutisia maailmalta / Neuvostoliiton hajoaminen /

Liettua kokeilee siipiään

1990, 1991

HUOM: Valitettavasti palvelussa on hetkellinen tekninen häiriö. Kokeile ladata sivu hetken kuluttua uudelleen. Ohjeita. Jos käytät Elävää arkistoa ulkomaisessa verkossa saattaa kyseinen klippi olla sopimusehtojemme johdosta katseltavissa vain Suomessa, tällöin asiasta on maininta artikkelissa.

OBS: Tillfälligt tekniskt avbrott. Prova att ladda om sidan eller kom tillbaka om en stund. Tilläggsuppgifter. Om du använder Arkivet utanför Finland kan du kontrollera om klippet på grund av våra kontraktsvillkor endast är tillgängligt i Finland. Detta står i så fall i artikeln.

NOTE: Our service is experiencing temporary technical difficulties. We are sorry for the inconvenience, please try again after a while or try to refresh the page. Some videoclips are only available in Finland due to the terms of our agreements (possible limitations are mentioned in the article).
Kuva: Neuvostoliiton tankki ampuu liettualaisia siviilejä Vilnassa tammikuussa 1991. YLE kuvanauha.

Liettua antoi itsenäisyysjulistuksen ensimmäisenä neuvostotasavalloista keväällä 1990. Myös muut Baltian maat ottivat askelia kohti itsenäisyyttä. Käytännössä itsenäisyys sai vielä odottaa.

Liettuan korkein neuvosto päätti 11.3.1990, että maa eroaa Neuvostoliitosta ja julistautuu itsenäiseksi tasavallaksi. Pohjana oli vuoden 1918 itsenäisyysjulistus ja 1930-luvulla laadittu perustuslaki.

Maassa oli pidetty helmikuussa ensimmäiset vapaat vaalit, joissa voittajaksi nousi Vytautas Landsbergisin johtama Sájudis-kansanliike.

Landsbergis valittiin itsenäisyysjulistuksen yhteydessä maan presidentiksi. Hän oli ensimmäinen ei-kommunistinen presidentti neuvostoajalla.

Neuvostoliiton presidentti Mihail Gorbatšov asetti itsenäisyysjulistuksen jälkeen vientikieltoja Liettuaan. Neuvostoliitto rajoitti mm. maakaasun, öljyn ja hiilen vientiä maahan.

Neuvostoliitto lopetti taloussaarron kesäkuussa, kun Liettua jäädytti itsenäisyysjulistuksensa.

Seuraavana vuonna itsenäisyyspyrkimykset taas voimistuivat. Tammikuussa 1991 Liettuassa kuoli 12 ihmistä puna-armeijan vallattua panssareillaan suuren osan Vilnaa. Lisäksi yli sata ihmistä loukkaantui.

Myös Viro ja Latvia ottivat jo vuonna 1990 askelia kohti itsenäisyyttä. Latvia antoi toukokuussa Liettuaa loivemman itsenäisyysjulistuksen ja Viro julisti maaliskuussa neuvostovallan Virossa laittomaksi.

Baltian maiden itsenäisyys toteutui aidosti vasta vuoden 1991 syksyllä, kun Neuvostoliiton keskusjohdon valta romahti vanhoillisten vallankaappauksen epäonnistuttua.

Teksti: Paavo Rytsä

AVAINSANAT: Baltia, demokratia, demokratiavaje, hajoaminen, itsenäistyminen, itsenäisyys, itsenäisyysliikkeet, joukkoliikkeet, kiellot, kommunismi, kylmä sota, Liettua, miehitetyt alueet, miehitys, Neuvostoliitto, panssarivaunut, poliittiset liikkeet, puna-armeija, sosialismi, sosialistiset maat, taloussuhteet, uhrit, vaalit, vapaus, Vilna, voimankäyttö, yhteiskunnalliset liikkeet

Anna palautetta sivun sisällöstä

Lähetä artikkelin linkki


Sisältötiedot

ALKUPERÄISEN OHJELMAN OTSIKKO:
TV-uutiset ja sää
TV-uutiset
TV-uutiset
TV-uutiset
TV-uutiset

TV-uutiset. Kuvalähde: Visnews, WTN

Kuva: Neuvostoliiton tankki ampuu liettualaisia siviilejä Vilnassa tammikuussa 1991. YLE kuvanauha.

Tulosta sivu Ylös

Julkaistu 08.09.2006

Hae Elävästä arkistosta

Yllätä itsesi

Elävän arkiston nettiradio

Elävä arkisto -visa

Elävä arkisto Facebookissa

Elävä arkisto Twitterissä