Elävä arkisto / Kulttuuri ja viihde / Kirjat ja kirjoittajat / Aamun kirja /

Maria Peura: Vedenaliset

2008

HUOM: Valitettavasti palvelussa on hetkellinen tekninen häiriö. Kokeile ladata sivu hetken kuluttua uudelleen. Ohjeita. Jos käytät Elävää arkistoa ulkomaisessa verkossa saattaa kyseinen klippi olla sopimusehtojemme johdosta katseltavissa vain Suomessa, tällöin asiasta on maininta artikkelissa.

OBS: Tillfälligt tekniskt avbrott. Prova att ladda om sidan eller kom tillbaka om en stund. Tilläggsuppgifter. Om du använder Arkivet utanför Finland kan du kontrollera om klippet på grund av våra kontraktsvillkor endast är tillgängligt i Finland. Detta står i så fall i artikeln.

NOTE: Our service is experiencing temporary technical difficulties. We are sorry for the inconvenience, please try again after a while or try to refresh the page. Some videoclips are only available in Finland due to the terms of our agreements (possible limitations are mentioned in the article).

Aamun kirja: Haastateltavana Maria Peura 07.10.2008 | kesto: 14:44 (Video)

Maria Peuran Vedenaliset -romaanissa päähenkilö Mirja elää vanhempiensa kanssa eristyksessä saaressa ankarissa ja alkukantaisissa oloissa. Isä ei päästä Pikku Mirjaa kouluun vaan kaikki viisaus otetaan luonnon keskeltä.

Kolmannessa romaanissaan Peura kirjoittaa nuoren tytön kasvamisesta ja itsenäistymisestä.

Romaanissa vuorottelee kaksi aikatasoa – Mirjan lapsuus saaressa ja yksinäinen varttuminen kaupungissa uutta laumaa etsien.

Paitsi monenlaisia laumoja teoksessa on myös mitä erilaisimpia saaria. Saaret eivät ole tässä vain konkreettisia paikkoja vaan myös kuvaannollisia kuten erillisvaltio DDR tai pohjoisafrikkalaisten ystävien lauma. Maria Peura kuvaa sitä mitä tapahtuu kun yksi jäsen Mirja joutuu eroon laumastaan.

Uskonto on tässä tarinassa tärkeä. Kalastajaisä opettaa pikku-Mirjaa: ”Ala uskoa johonkin, ala rukkoilla itteästi suurempaa, usko tai älä tyär, että mie tämän sanon, mutta johonkin on uskottava”.

Romaanissaan Peura yhdistää lopulta isän opit ja luonnonuskon pohjoisafrikkalaisten ystäviensä islamin uskoon. Tästä syntyy tarinaan pitkä yhdistävä kaari suomalaisuudesta uudenlaiseen monikulttuuriseen maailmaan. Vaikka isä opettaa Mirjalle uskomisen tärkeyttä, toinen hänen tärkeä opetuksensa on, että kaikki on valhetta.

Saaressa oloa Maria Peura kuvaa väkevästi ja aistillisesti. Kun Mirja muuttaa kaupunkiin, tarinan tyylikin arkipäiväistyy.

Peura on uskomattoman taitava kielenkäyttäjä. Kolmannessa romaanissaan hän jatkaa aiemmista tuttujen teemojen parissa. Tiiviistä ja suljetuista yhteisöistä sekä verenperimästä saamme lukea mariapeuramaisen runollisella kielellä.

AVAINSANAT: erakot, eristäytyminen, kalastajat, kaunokirjallisuus, kehitysromaanit, kirjailijat, kirjallisuus, luontosuhde, maahanmuuttajat, perheet, psykologiset romaanit, romaanit, saaret, samaistuminen, symboliikka, Tampere, ulkopuolisuus, vesi, yksinäisyys