Elävä arkisto / Kotimaa / Politiikan vuosikymmenet / Sotasyyllisyyskysymys /

Rytille kovin tuomio

1945, 1946

HUOM: Valitettavasti palvelussa on hetkellinen tekninen häiriö. Kokeile ladata sivu hetken kuluttua uudelleen. Ohjeita. Jos käytät Elävää arkistoa ulkomaisessa verkossa saattaa kyseinen klippi olla sopimusehtojemme johdosta katseltavissa vain Suomessa, tällöin asiasta on maininta artikkelissa.

OBS: Tillfälligt tekniskt avbrott. Prova att ladda om sidan eller kom tillbaka om en stund. Tilläggsuppgifter. Om du använder Arkivet utanför Finland kan du kontrollera om klippet på grund av våra kontraktsvillkor endast är tillgängligt i Finland. Detta står i så fall i artikeln.

NOTE: Our service is experiencing temporary technical difficulties. We are sorry for the inconvenience, please try again after a while or try to refresh the page. Some videoclips are only available in Finland due to the terms of our agreements (possible limitations are mentioned in the article).

Jukka Tarkan haastattelu 28.12.1977 | kesto: 23:39 (Audio)

Ennen sotasyyllisyyskeskustelua Suomessa käytiin mittava lainsäädäntökeskustelu. Taannehtiva laki kun oli pohjoismaisen oikeustajun vastaista.

Neuvostoliiton valvontakomission painostuksesta Suomessa säädettiin silti uusi laki, joka mahdollisti presidentti Rytin ja muiden tuomitsemisen.

Neuvostoliitto puuttui myös itse oikeudenkäynnin kulkuun, mm. siihen, kuka sai olla vapaana oikeudenkäynnin ajan.

Suomalaiset kommunistit esittivät toiveitaan Neuvostoliiton-suurlähetystön kautta. Tulilinjalla oli etenkin SDP:n Väinö Tanner.

Lopulta Säätytalossa istunut oikeus tuomitsi presidentti Rytin 10 vuodeksi kuritushuoneelle.

Vankeustuomiot annettiin myös entisille pääministereille J.W. Ragnellille ja Edvin Linkomiehelle sekä ministereille Henrik Ramsaylle, Väinö Tannerille, Antti Kukkoselle ja Tyko Reinikalle sekä Suomen Berliinin-lähettiläälle T.M. Kivimäelle.

Presidentti Paasikivi armahti presidentti Rytin terveydellisistä syistä vuonna 1949.

Audiossa haastatellaan sotasyyllisyyskysymyksestä väitellyttä Jukka Tarkkaa.

AVAINSANAT: haastattelut, huittislaiset, jatkosota, Neuvostoliitto, oikeudenkäynti, poliittinen kontrolli, presidentit, sota, sotarikolliset, sotasyyllisyys, tulkinta, tuomiot, valvontakomissio