Kemin “veritorstaiksi” kutsutussa lakkokahakassa sai surmansa kaksi lakkolaista. Vastakkain oli poliisi ja kolmisen tuhatta työläistä.

4 audioleikettä ja 1 videoleike

Samana päivänä kun Kekkonen aloitti kautensa presidenttinä, SAK julisti maahan yleislakon. Lähes kolme viikkoa kestänyt lakko kuumensi tunteet äärimmilleen.

6 audio- ja 3 videoleikettä

Kommunistien masinoima lakkoliike ajoi SAK:n sosiaalidemokraatit ja kommunistit eri leireihin.

2 audioleikettä

Pääministeri Karl-August Fagerholm tuomitsi kovin sanoin kommunistien lakkoliikkeen. Syksyllä 1949 pitämässään radiopuheessa hän totesi, että kommunistien tavoitteena oli horjuttaa demokraattista yhteiskuntaa.

2 audioleikettä

Kemin lakkokahakassa “veritorstaina” 18.8.1949 kuoli kaksi työläistä, kun poliisi yritti pysäyttää lakkolaisten mielenosoitusmarssin.

1 videoleike

Vuoden 1956 yleislakkolaisten vaatimuksena oli tuntipalkkoja nosto 12 markalla. Palkankorotukset syötiin kuitenkin pian hintojen nousun jatkuessa ja lamakauden alkaessa.

1 audioleike

Kevään 1956 yleislakon aikana ilmestyi vain SAK:n Palkkatyöläinen-lehti. Yleisradion Pienoisparlamentti sai tästä aiheen pohtia, polkivatko lakkolaiset sananvapautta.

3 audioleikettä

Yleislakon jälkipyykkiä pestiin luonnollisesti myös eduskunnassa. Keskustelua herätti myös lakon aikainen tiedonvälitys.

1 audioleike

Yleislakko kosketti tavalla tai toisella kaikkia suomalaisia. Ensimmäisen lakkoviikon jälkeen lakon johto kuitenkin pääsi hallituksen kanssa sopimukseen jakeluun päästettävästä bensamäärästä.

1 videoleike

Yleislakon välitön syy oli taloudellinen, mutta taustalla oli myös poliittisia syitä. Kamppailu sodan jälkeisen Suomen johtajuudesta ja toistuvat hallituskriisit olivat ajalle tyypillisiä.

1 videoleike