Elävä arkisto / Kulttuuri ja viihde / Tiede ja aatteet / Viittomakieli taipuu moneksi /

Opi viittomaan

1976

HUOM: Valitettavasti palvelussa on hetkellinen tekninen häiriö. Kokeile ladata sivu hetken kuluttua uudelleen. Ohjeita. Jos käytät Elävää arkistoa ulkomaisessa verkossa saattaa kyseinen klippi olla sopimusehtojemme johdosta katseltavissa vain Suomessa, tällöin asiasta on maininta artikkelissa.

OBS: Tillfälligt tekniskt avbrott. Prova att ladda om sidan eller kom tillbaka om en stund. Tilläggsuppgifter. Om du använder Arkivet utanför Finland kan du kontrollera om klippet på grund av våra kontraktsvillkor endast är tillgängligt i Finland. Detta står i så fall i artikeln.

NOTE: Our service is experiencing temporary technical difficulties. We are sorry for the inconvenience, please try again after a while or try to refresh the page. Some videoclips are only available in Finland due to the terms of our agreements (possible limitations are mentioned in the article).

Osat 1 & 2: Mitä kädet voivat, Etusormi osoittaa 14.03.1976 | kesto: 8:57 (Video)
Osat 3&4: Etusormi ja keskisormi, Silmät kertovat 28.03.1976 | kesto: 9:24 (Video)
Osat: 5&6: Kyllä, kyllä ja ei, ei, Olen ja omistan 11.04.1976 | kesto: 8:19 (Video)
Osat 7 & 8: Kotona Numeroita 25.04.1976 | kesto: 9:57 (Video)
Osa 9: Kodin esineitä 09.05.1976 | kesto: 5:15 (Video)
Osa 10: Nyt syömme 16.05.1976 | kesto: 5:05 (Video)
Osa 11: Oppia ja unohtaa 23.05.1976 | kesto: 5:11 (Video)
Osa 12: Sormiaakkoset 30.05.1976 | kesto: 5:00 (Video)
Osa 13: Millainen 06.06.1976 | kesto: 4:27 (Video)
Osa 14: Yhteiskunnallista 13.06.1976 | kesto: 5:38 (Video)

Suomalaisista noin 5 000 käyttää viittomakieltä äidinkielenään. Lisäksi viittomakieltä käyttävät mm. heikkokuuloiset, viittomakielisten ystävät ja perheenjäsenet sekä työssään viittomakieltä tarvitsevat.

Suomalainen viittomakieli on luonnollinen kieli siinä missä suomen puhuttu kielikin. Näin ollen sille on ominaista myös kielioppi ja rakenne, jotka eroavat suomen kielestä. Arviolta n. 15 000 suomalaista tarvitsee ja käyttää suomalaista viittomakieltä.

Ilmaisu on vahvasti kulttuuriin liittyvä ominaisuus, joka määrittelee myös viittomakieltä. Viittomakieli vaihtelee maittain ja vastoin yleistä luuloa, suomalainen viittomakieli eroaa paljonkin esim. kiinalaisesta viittomakielestä. Joskus voi olla jopa useampia kansallisia viittomakieliä.

Kielelle tyypillisiä murteita ja vivahteita löytyy myös viittomakielestä. Nuoret viittovat selvästi eri lailla kuin vanhempi väestö, minkä lisäksi asuinalue vaikuttaa.

Viittomakieleen kuuluu vahvasti myös tunteiden ilmaisu eleillä ja ilmeillä. Tässäkin suhteessa kulttuurilliset erot korostuvat: Suomessa voit peukaloa näyttämällä ilmaista pitäväsi jostakin, kun se islamistisissa maissa merkitsee samaa kuin keskisormen näyttäminen.

Teksti: Heidi Tetri

AVAINSANAT: hiljaisuus, ilmaisu, kielet, sosiaalisuus, tunnekieli, viittomakieli, viittomakieliset, viittomat, äidinkieli

Anna palautetta sivun sisällöstä