yle.fi




Elävä arkisto / Kotimaa / Suomi sodassa / Jatkosodan alkuvaihe 1941-1942 /

Vuokkiniemen kokous julisti Itä-Karjalan osaksi Suomea

1941

HUOM: Valitettavasti palvelussa on hetkellinen tekninen häiriö. Kokeile ladata sivu hetken kuluttua uudelleen. Ohjeita. Jos käytät Elävää arkistoa ulkomaisessa verkossa saattaa kyseinen klippi olla sopimusehtojemme johdosta katseltavissa vain Suomessa, tällöin asiasta on maininta artikkelissa.

OBS: Tillfälligt tekniskt avbrott. Prova att ladda om sidan eller kom tillbaka om en stund. Tilläggsuppgifter. Om du använder Arkivet utanför Finland kan du kontrollera om klippet på grund av våra kontraktsvillkor endast är tillgängligt i Finland. Detta står i så fall i artikeln.

NOTE: Our service is experiencing temporary technical difficulties. We are sorry for the inconvenience, please try again after a while or try to refresh the page. Some videoclips are only available in Finland due to the terms of our agreements (possible limitations are mentioned in the article).
Kuva: Juhlapuhuja Vuokkiniemellä jatkosodan alussa järjestetyssä kansankokouksessa, joka päätti Aunuksen ja Vienan liittymisestä Suomeen (1941). SA-kuva/J. Mattinen.

Vienalaisessa Vuokkiniemen kylässä pidettiin 20. heinäkuuta 1941 heimoaktivistien ja miehityshallinnon organisoima kokous, joka Karjalan kansan nimissä päätti, että Viena ja Aunus irtautuvat Neuvostoliitosta ja liittyvät Suomeen.

Radioselostaja Tauno Lautamatin runollisen määritelmän mukaan "Vienan laulaja- ja tietäjäkansan edustajat" olivat kokoontuneet Kalevalan laulumaille.

Seudun aikuiset miehet oli evakuoitu tai otettu puna-armeijaan, joten kokouksessa oli paikalla lähinnä naisia, lapsia ja vanhuksia. Mukana oli myös suomalaisia joukkoja ja III armeijakunnan komentaja kenraali Hjalmar Siilasvuo.

Tapahtuman keskeiset esiintyjät olivat enimmäkseen opettajia. Avajaispuheen pitäneen Vasili Keynäsin ohella ammattikuntaa edusti Mikko Karvonen, joka tunnettiin myös kirjailija Onttoni Miihkalina.

Karvonen, joka kokouksessa vaati pesäeroa "Venäjän aasialaisista laumoista", toimi Itä-Karjalan sotilashallinnon varakomentajan adjutanttina. Tilaisuutta olivat aktiivisesti puuhaamassa myös muut miehityshallinnon virkailijat, kuten Akateemisen Karjala-Seuran ex-puheenjohtaja Vilho Helanen ja seuran varapuheenjohtaja Reino Castrén.

Vienan ja Aunuksen liittäminen Suomeen oli AKS:n ja äärioikeistolaisen Isänmaallisen Kansanliikkeen vanha tavoite. Uutta pontta sille oli antanut marsalkka Mannerheimin heinäkuussa 1941 antama päiväkäsky, jossa tavoitteeksi asetettiin Itä-Karjalan vapauttaminen. Rintamamiesten keskuudessa ja kotirintamalla heimoaate ei sen sijaan ollut kovinkaan suosittu.

Kun Valtion tiedotuslaitoksen sotatiedotusosasto sai tarkastettavakseen Vuokkiniemen kokouksesta tehdyn radioselostuksen, se piti asiaa samanlaisena propagandatemppuna kuin venäläisten järjestämiä vastaavia tilaisuuksia.

Heimoaktivistien perustama Karjalan vapausliike, jonka nimissä kokous kutsuttiin koolle, oli VTL:lle tuntematon. Laitoksen saamien tietojen mukaan paikalle eksynyt lehtimiesretkikunta oli käännytetty pois. Sille oli kerrottu, ettei mitään oikeaa kansalaiskokousta edes ollut meneillään.

Sotatiedotusosasto kieltäytyikin aluksi lähettämästä ohjelmaa. Se ajettiin kuitenkin ulos ylempää tulleen käskyn nojalla, mutta sijoitettiin erilleen puolustusvoimien lähetyksistä.

Teksti: Jukka Lindfors

AVAINSANAT: Akateeminen Karjala-Seura, alueliitokset, Aunuksen Karjala, heimoaate, Itä-Karjala, Itä-Karjalan sotilashallintoesikunta, jatkosota, karelianismi, Karjalan vapausliike, Lapin sota, miehitetyt alueet, miehitys, Moskovan rauha, opettajat, Pariisin rauhansopimus, propaganda, radiointi, Suur-Suomi-aate, talvisota, toinen maailmansota, Valtion tiedoituslaitos, Vienan Karjala, Vuokkiniemi, välirauha, YH, Ylimääräiset harjoitukset

Anna palautetta sivun sisällöstä

Lähetä artikkelin linkki


Sisältötiedot

ALKUPERÄISEN OHJELMAN OTSIKKO:
Viena ja Aunus liittyvät Suomeen.

MUUT HENKILÖT: Hjalmar Siilasvuo, Vasili Keynäs, Probus Rahikainen, Mikko Karvonen, Onttoni Miihkali, Vilho Helanen, Reino Castrén

OHJELMAN TEKIJÄT:
Tauno Lautamatti (sel).

Aiheeseen liittyvää kirjallisuutta

  • Lasse Vihonen: Radio sodissamme 1939-1945. SKS 2010.
  • Antti Laine: Suur-Suomen kahdet kasvot. Otava 1982.

Kuva: Juhlapuhuja Vuokkiniemellä jatkosodan alussa järjestetyssä kansankokouksessa, joka päätti Aunuksen ja Vienan liittymisestä Suomeen (1941). SA-kuva/J. Mattinen.

Aiheeseen liittyviä linkkejä

Elävä arkisto

Internet

Tulosta sivu Ylös

Julkaistu 23.05.2011

Hae Elävästä arkistosta

Yllätä itsesi

Elävän arkiston nettiradio

Elävä arkisto -visa

Elävä arkisto Facebookissa

Elävä arkisto Twitterissä