Elävä arkisto / Musiikki / Iskelmä / Yhteinen sävel /
Yhteinen sävel: Mandschurian beat
1950-luku
OBS: Tillfälligt tekniskt avbrott. Prova att ladda om sidan eller kom tillbaka om en stund. Tilläggsuppgifter. Om du använder Arkivet utanför Finland kan du kontrollera om klippet på grund av våra kontraktsvillkor endast är tillgängligt i Finland. Detta står i så fall i artikeln.
NOTE: Our service is experiencing temporary technical difficulties. We are sorry for the inconvenience, please try again after a while or try to refresh the page. Some videoclips are only available in Finland due to the terms of our agreements (possible limitations are mentioned in the article).
-
Metsäkukkia, es. Georg Ots 12.03.1958 | kesto: 3:12 (Audio)
-
Lokki, es. Georg Malmstén & Dallapé vuosi 1936 | kesto: 2:33 (Audio)
-
Särkynyt onni, es. Georg Malmstén 19.09.1929 | kesto: 3:18 (Audio)
-
Uralin pihlaja (ruots), es. Arja Saijonmaa 06.10.1984 | kesto: 3:51 (Video)
-
Valkoakaasiat, es. Anneli Sari 12.03.1996 | kesto: 3:43 (Video)
-
Saarenmaan valssi, es. Georg Ots vuosi 1957 | kesto: 3:38 (Audio)
-
Muistatko Monrepos´n, es. Annikki Tähti 13.05.1972 | kesto: 3:19 (Video)
-
Mandshurian kummut, es. Laila Kinnunen 22.09.1967 | kesto: 4:53 (Video)
-
Barrikadimarssi, es. KOM-teatteri 17.12.1974 | kesto: 1:42 (Video)
-
Kaksi kitaraa, es. Topi Sorsakoski & Agents 23.05.1990 | kesto: 3:04 (Video)
Venäläinen musiikki ja mustalaisromanssit ovat vaikuttaneet suomalaiseen iskelmään syvästi aina gramofonikuumeen alkuajoista asti.
Itäinen mollikaiho levisi Suomeen mm. soittokuntien ja ”laukkuryssien" välityksellä 1800-luvun puolivälin jälkeen.
Venäläisissä melodioissa oli yhteisiä piirteitä suomalaisten kansanlaulujen kanssa, joten ne oli helppo omaksua. 1920- ja 30-lukujen kotimaisessa varhaisiskelmässä ne yhdistettiin läntisen rytmimusiikin vaikutteisiin.
Romanttinen iskelmä palasi kunniaansa sotien jälkeen 1950-luvulla. Aikakauden musiikissa yhdistyivät ensimmäisen maailmansodan sävelmät ja toisen maailmansodan tunnelmat.
Sodan jälkeen pääsi julkisuuteen myös vasemmistolainen työväenliike, joka ajoi aktiivista ystävyyspolitiikkaa Neuvostoliiton suuntaan.
Suomi-Neuvostoliitto-seuran tilaisuuksissa esiintyneestä Georg Otsista tuli Suomessa suursuosikki. Vaikka ”Moskova” ja ”Neuvostoliitto” olivat monille punaisia vaatteita, venäläisiä lauluja ei mielletty poliittisiksi.
Toisaalta ei myöskään Annikki Tähden suurhitti Muistatko Monrepos´n aiheuttanut ulkopoliittista närää, vaikka kappale oli silkkaa menetetyn Viipurin muistelua.
1950-luvun lopulla ja 60-luvun alussa venäläisiä sävelmiä sovitettiin iskelmiksi sellaista tahtia, että voitiin puhua suoranaisesta ”slaavilaisesta vyörytyksestä”.
”Laajan aron laitamilta helkkäsi laulu joka ilta, Volgan rantojen yksinäinen pihlaja suhisi soittajapojan kaihoa lemmittynsä luokse Donin tuolle puolen”, toimittaja Tero Heinänen on kuvannut ilmiötä.
1960- ja 1970-luvun taitteessa poliittinen heiluri siirtyi voimallisesti oikealta vasemmalle. Nuori ikäpolvi oli saanut sodan jättämistä traumoista tarpeekseen. Musiikissa muutoksen yhtenä ilmentymänä oli vanhojen venäläisten taistelulaulujen renessanssi.
Iki-ihania slaavilaismelodioita ei kuitenkaan unohdettu, vaan iskelmäntekijät ovat palanneet niihin yhä uudelleen. Ne tuntuvat jo suomalaisten omilta sävelmiltä.
Tämän artikkelin leikkeet ovat oheismateriaalia YLE Teeman syksyllä 2009 esittämään Yhteinen sävel -dokumenttisarjaan, joka kertoi Suomen ja Neuvostoliiton rinnakkaiselon kepeydestä ja kipeydestä kevyen musiikin keinoin.
Teksti: Kinocompany & Elävä arkisto/Jukka Lindfors
AVAINSANAT: Agents, iskelmät, Neuvostoliitto, Venäjä, Yhteinen sävel
Tietolaatikko
- Metsäkukkia. Säv. tuntematon, sov. Toivo Kärki, san. Anu Tuulos (Aune Ala-Tuuhonen). Vili Vesterinen levytti kappaleen instrumentaaliversiona vuonna 1931.
- Lokki. Säv. trad, san. tuntematon.
- Särkynyt onni. Säv. Georg Malmstén, san. R. R. Ryynänen.
- Rönnen i Ural (Uralskja rajbinushk/Uralin pihlaja). Säv. Jevgeni Rodygin, ruots. san. Lars Huldén. Arja Saijonmaa levytti kappaleen ruotsiksi vuonna 1981. Suomeksi laulun levytti ensimmäisenä Seija Järvinen vuonna 1961.
- Valkoakaasiat (Belyje akatsii). Säv. tuntematon, suom. san. Martti Vuori. Anneli Sari levytti kappaleen vuonna 1981. Ensimmäisen suomenkielisen version levytti A. Aimo vuonna 1937.
- Saarenmaan valssi (Saaremaa vals). Säv. Raimond Valgren, san. Debora Varandi, suom. san. tuntematon. Muistatko Monrepos´n. Säv. Erik Lindström, san. Aili Runne. Annikki Tähti levytti kappaleen vuonna 1955.
- Mandshurian kummut (Na sopkah Mantshzhurii). Säv. J. A. Schatrow, suom. san. Saukki. Laila Kinnunen levytti kappaleen vuonna 1962.
- Barrikadimarssi (Toska po rodine/Isänmaan kaiho). Säv. trad., sov. Kaj Chydenius, san. tuntematon.
- Kaksi kitaraa (Dve gitary). Kansansävelmä: Venäjä. Pulliainen, Esa (sov). Helismaa, Reino (san). Levytetty 1987. Tunnetuimmat suomalaiset levytykset: Eila Pellinen 1958 ja The Strangers 1963.
- Kuusiosaisessa Yhteinen sävel -dokumenttisarjassa kuljetaan musiikin ja laulujen matkassa historiaa aina sotaa edeltävistä vuosista Neuvostoliiton hajoamiseen. Matkan varrella piirtyy kuva suomalaisuudesta sekä naapuruudesta, josta emme aiemmin ole tohtineet puhua. Musiikin kautta syntyy myös ajan kuva niin naapuristamme Neuvostoliitosta kuin kotoisesta Suomestamme.
- Yhteinen sävel -sarjan ohjasi Ari Matikainen ja tuotti Kinocompany Oy. Sarjaan liittyivät levy, musavideo, konsertti ja nettisivut.
Sisältötiedot
ALKUPERÄISEN OHJELMAN OTSIKKO:
ARJA SAIJONMAA SYKSYSTÄ SYKSYYN.
MINUN ILTANI: VIKTOR KLIMENKO.
MUISTATKO MONREPOS´N - JA HUONEENVUOKRALAUTAKUNNAN?
Iltavuorossa
NYKYPÄIVÄN UKRAINA. UKRAINA-RAPORTTI.
TULILINJA.
TTV2 Viihdetoimitus. TV1 Viihdeohjelmat. TV2 Hgin toimitus. TV2 Ajanvietetoimitus. TV2 Ohjelmapäällikön tsto. TV2 Musiikkiryhmä.
ESIINTYJÄT: Georg Ots, Dallapé, Georg Malmstén, Arja Saijonmaa, Anneli Sari, Petri Hohenthal, Jari Karvonen, Kari Lindqvist, Aleksei Meidsov, Hannu Rantanen, Annikki Tähti, Laila Kinnunen, Jukka Haavisto, KOM-teatteri, Tapani Tamminen, Ari Valtonen, Eero Ojanen, Tom Wentzel, Rea Mauranen, Pekka Milonoff, Vesa Repo, Hans Etholén, Esa Pulliainen, Juha Takanen, Kai Pulliainen, Topi Sorsakoski
OHJELMAN TEKIJÄT:
Leike 4: Esko Leimu & Tapio Tuominen (toim). Juhani Nättilä (kuv). Raimo Minkkinen (ään). Aatto Hongisto (lav). Ulla Kilpeläinen & Päivi Niemi (kuvsiht).
Leike 5: Helena Kokko (tuot). Uolevi Taskinen (ohj). Kari Kuusamo (kapmest). Tuija Wuori (free-toim). Rauno Laiho (kuv). Tero Sotavalta (ään). Jari Flinck (val). Heikki Yrttimaa (studio-ohjaaja). Pirkko Pöyry (järj). Katriina Ilmaranta (lav). Barbi Laine (mask). Aija Rouhiainen (puv). Raimo Pajo (käytmest). Veli Miettinen (kn-koost). Harry Laurell (mix). David Reilly (tunnus). Mira Gartz (graf). Tiina Laitinen (kuvsiht).
Leike 7: Olli Hämäläinen (toim).
Leike 8: Esko Leimu (ohj), Jukka Haavisto (juont).
Leike 9: Lisa Hovinheimo (toim haast kert suom), Hannu Vilpponen (toim), Marita Palokangas (leik), Maija Hiltunen (kuvsiht).
Leike 10: Toni Lähteenmäki (toim), Matti Grönberg (ohj), Kari Salmi (kuv).
Aiheeseen liittyvää kirjallisuutta
- Tero Heinänen: Alla venäläisen kuun. Kirjassa Suomi soi 1, Tammi 2004.
Kuva: Annikki Tähti (1972). YLE kuvanauha.
Aiheeseen liittyviä linkkejä
Elävä arkisto
- Porvoon valtiopäivät 1809
- Suomen sotakorvaukset
- Naapurikansat tutustuvat
- Poliittinen laulu
- Yhteinen sävel -sarjan musiikkia ja oheismateriaalia
YLEn www-sivustot
Julkaistu 12.08.2009