Elävä arkisto / Kulttuuri ja viihde / Kirjat ja kirjoittajat / Kansalliseepos Kalevala /

Kalevalan riemuvuosi 1935

1935

HUOM: Valitettavasti palvelussa on hetkellinen tekninen häiriö. Kokeile ladata sivu hetken kuluttua uudelleen. Ohjeita. Jos käytät Elävää arkistoa ulkomaisessa verkossa saattaa kyseinen klippi olla sopimusehtojemme johdosta katseltavissa vain Suomessa, tällöin asiasta on maininta artikkelissa.

OBS: Tillfälligt tekniskt avbrott. Prova att ladda om sidan eller kom tillbaka om en stund. Tilläggsuppgifter. Om du använder Arkivet utanför Finland kan du kontrollera om klippet på grund av våra kontraktsvillkor endast är tillgängligt i Finland. Detta står i så fall i artikeln.

NOTE: Our service is experiencing temporary technical difficulties. We are sorry for the inconvenience, please try again after a while or try to refresh the page. Some videoclips are only available in Finland due to the terms of our agreements (possible limitations are mentioned in the article).

Presidentti P. E. Svinhufvudin puhe 28.02.1935 | kesto: 3:46 (Audio)
Ääninäyte kesto: 1:12 (Audio)

Suomi ryhtyi kansallisen kulttuurin voimannäyttöön Kalevalan riemuvuonna. 100-vuotiaan Kalevalan kunniaksi järjestettiin mahdikkaita massatapahtumia ympäri Suomea.

Kalevala ei ollut suomalaisille vain kirjallisuutta vaan myös poliittis-ideologinen voimatekijä. Kun presidentti P. E. Svinhufvud julisti Kalevalan riemuvuoden alkaneeksi, hän totesi kirjan olleen Suomen henkisen itsenäisyyden luoja jo aikana, jolloin saatettiin vain uneksia kansallisesta riippumattomuudesta.

Eduskunta juhli 100-vuotiasta Kalevalaa juhlaistunnolla ja yhteismarssilla.

Kalevalan riemuvuoden pääjuhlaa vietettiin Helsingin Messuhallissa. Juhlapäivien mittaan Messuhallissa vieraili 60 000 suomalaista. Helsingin Sanomat kirjoitti uutisissaan, että ”Suomi on viime päivinä ollut koko sivistyneen maailman huomion ja kunnioituksen kohteena”.

Kalevala-innostus huipentui pääministeri T. M. Kivimäen retoriikkaan riemuvuoden itsenäisyyspäivänä: ”Yksi Sibeliuksen sinfonia vastaa divisioonaa, Seitsemän veljestä armeijakuntaa ja kuka osaakaan mitata Kalevalan arvon.”

Suomalaisten Kalevala-juhlinta herätti naapurimaassa arveluja. Pietarissa julkaistiin karikatyyreja fasistisista naamiaisista, joissa Väinämöistä aseistetaan ja puetaan kansallissosialistiksi.

Kalevala-innostus päättyi heti riemuvuoden jälkeen. Tilalle nousi huoli lähestyvästä sodasta.

Teksti: Rita Landström

AVAINSANAT: isänmaallisuus, juhlavuodet, Kalevala, kansalliseepokset, kansanrunous, kansatiede, kirjallisuus, kulttuuri, kuvataide, presidentit, puheet, runoilijat, runot