Elävä arkisto / Kotimaa / Maakunnat ja pitäjät / Pohjois-Karjalaa ja pohjoiskarjalaisia /

Uimaharjun sellutehdas

1967

HUOM: Valitettavasti palvelussa on hetkellinen tekninen häiriö. Kokeile ladata sivu hetken kuluttua uudelleen. Ohjeita. Jos käytät Elävää arkistoa ulkomaisessa verkossa saattaa kyseinen klippi olla sopimusehtojemme johdosta katseltavissa vain Suomessa, tällöin asiasta on maininta artikkelissa.

OBS: Tillfälligt tekniskt avbrott. Prova att ladda om sidan eller kom tillbaka om en stund. Tilläggsuppgifter. Om du använder Arkivet utanför Finland kan du kontrollera om klippet på grund av våra kontraktsvillkor endast är tillgängligt i Finland. Detta står i så fall i artikeln.

NOTE: Our service is experiencing temporary technical difficulties. We are sorry for the inconvenience, please try again after a while or try to refresh the page. Some videoclips are only available in Finland due to the terms of our agreements (possible limitations are mentioned in the article).

Kekkonen muuraa peruskiven 16.12.1964 | kesto: 4:05 (Video)
Tehdas aloitti toimintansa 27.04.1967 | kesto: 1:26 (Video)
Laajennushanke Neuvostoliiton kanssa 17.05.1988 | kesto: 2:02 (Video)

Uimaharjun sellutehdas Pohjois-Karjalassa aloitti toimintansa keväällä 1967. Peruskiven muurausta kolmea vuotta aiemmin oli juhlistamassa myös presidentti Kekkonen.

Tehtaan aloittaessa tv-uutisten toimittaja kysyi tehtaanjohtajalta kauaskantoisen kysymyksen: riittääkö koivupuu sellutehtaan pyörittämiseen?

Uimaharjun tehdasta pidetään yhtenä merkittävimmistä presidentti Kekkosen tukemista aluepoliittisista teollisuushankkeista. Enso Gutzeitin sellutehdas oli kaivattu piristysruiske Pohjois-Karjalaan.

Tasavallan presidentti Urho Kekkonen sanoi juhlapuheessaan uimaharjulaisille, että suurten metsien maakuntalaisten olosuhteita voidaan selvästi parantaa modernin tuotantolaitoksen myötä.

Kekkonen lupasi työntäyteistä elämää vuosikymmeniksi, mikä on pitänyt paikkaansa. Vielä 2000-luuvullakin sellutehdas on Enon kunnan merkittävin teollinen työnantaja.

Uimaharjusta kasvoi vuosikymmenien varrella metsäyhtiö Enson merkittävin sellutehdas. Koivupuun saanti Venäjältä on kuitenkin maalannut synkkiä pilviä myös Uimaharjun suuntaan.

1980-luvulla tehtaalla oli suuria suunnitelmia Neuvostoliiton kanssa tehtävästä yhteistyöstä. Tehdasta laajennettiinkin 1990-luvulla Neuvostoliiton kaatumisesta huolimatta.

Stora Enson Uimaharjun sellutehtaan nimi on nykään Enocell. Sellutehtaan lisäksi paikkakunnalla on Stora Enson saha, joka perustettiin 1950-luvun alussa.

Teksti: Paavo Rytsä

AVAINSANAT: metsäteollisuus, paperiteollisuus, Pohjois-Karjala, tehtaat, teollisuus, Uimaharju

Anna palautetta sivun sisällöstä