yle.fi




Elävä arkisto / Kotimaa / Maakunnat ja pitäjät / Keski-Suomea ja keskisuomalaisia /

Metso - Keski-Suomen maakuntalintu

HUOM: Valitettavasti palvelussa on hetkellinen tekninen häiriö. Kokeile ladata sivu hetken kuluttua uudelleen. Ohjeita. Jos käytät Elävää arkistoa ulkomaisessa verkossa saattaa kyseinen klippi olla sopimusehtojemme johdosta katseltavissa vain Suomessa, tällöin asiasta on maininta artikkelissa.

OBS: Tillfälligt tekniskt avbrott. Prova att ladda om sidan eller kom tillbaka om en stund. Tilläggsuppgifter. Om du använder Arkivet utanför Finland kan du kontrollera om klippet på grund av våra kontraktsvillkor endast är tillgängligt i Finland. Detta står i så fall i artikeln.

NOTE: Our service is experiencing temporary technical difficulties. We are sorry for the inconvenience, please try again after a while or try to refresh the page. Some videoclips are only available in Finland due to the terms of our agreements (possible limitations are mentioned in the article).
Kuva: Metso - Keski-Suomen maakuntalintu. Pentti Kallinen.

Metso kuuluu linnustomme vaikuttavimpiin edustajiin. Suurikokoinen ukkometso lähtee lentoon metsässä kovalla ryskeellä läpi pensaiden ja pienten oksien.

Myös metson keväiset soidinmenot tekevät vaikutuksen. Ukkometsot pörhistelevät pyrstöjään ja nahistelevat keskenään. Tällöin myös niiden näppäilevät ja helposti tunnistettavat soidinäänet kuuluvat jopa kilometrin päähän.

Metsokantamme on hieman taantunut metsien voimaperäisen käsittelyn vuoksi. Toisaalta rauhoitustoimenpiteiden ansiosta Keski-Suomen komean nimikkolinnun säilyminen näyttää nyt turvatulta.

Teksti: Lasse Vihonen

AVAINSANAT: eläimet, Keski-Suomi, linnut, luonnonäänet, maakuntalinnut, maakuntalinnut, metso, äänet

Anna palautetta sivun sisällöstä

Lähetä artikkelin linkki


Tietolaatikko

  • Metso (Tetrao urogallus)
  • Metso on kookkain Suomen metsäkanalintu. Uros eli ukkometso voi kasvaa jopa metrin pituiseksi ja painaa nelisen kiloa. Naaras eli koppelo on paljon pienempi. Tummavärisen ukkometson tunnusmerkkeinä ovat punaiset silmänympärykset ja komea pyrstö, jota se esittelee erityisesti soidinmenojen yhteydessä. Koppelo on ruskeankirjava ja sillä on pyöreäkärkinen pystö.
  • Metsokanta on vähentynyt vuodesta 1945 lähtien lähes puoleen. Siitä huolimatta sitä tavataan lähes koko maan alueella lukuun ottamatta aivan pohjoisinta Lappia ja saaristoalueita. Metsoa yritettiin istuttaa Ahvenanmaalle vuonna 1927, mutta elinvoimaista kantaa sinne ei saatu syntymään. Vähentymisestä huolimatta metsoja esiintyy yhä runsaasti Keski-Suomen alueella, mistä syystä se sopii erittäin hyvin maakunnan nimikkolinnuksi.
  • Metso viihtyy luonnontilaisissa havumetsissä, mutta vuodenaikojen mukaan se vaihtaa jonkin verran asuinpaikkojaan. Havumetsät ovat metsoille tärkeitä etenkin talvisin, koska ne ovat erikoistuneet neulasravintoon. Nykyaikainen metsätalous näyttää aiheuttaneen ongelmia metsoille etenkin eri vuodenaikoina vaihtuvien elinympäristötarpeiden vuoksi.
  • Kannan vähenemiseen vaikutti aikaisemmin myös metsästys (noin 26.000 -27.000 yksilöä vuodessa). Sittemmin metsästystä on rajoitettu voimakkaasti eikä sillä enää ole suurta vaikutusta kannan säilymiselle. Nykyisin metsokantamme lienee noin 130.000 yksilöä. Yhtä ukkometsoa kohti kannassa on puolitoista koppeloa, mistä syystä pari -käsite ei sovellu kovin hyvin tälle lajille.
  • Metson pesä sijaitsee yleensä maassa puun tai pensaan juurella. Naaras munii kerrallaan 6-8 munaa, joita se hautoo noin neljä viikkoa. Pesintäaikana metso myös piileskelee, mistä syystä se tuntuu välillä katoavan kokonaan Suomen luonnosta.
  • Talvisin metsot etsiytyvät suojaisiin, luonnotilaisiin havumetsiin. Kevään tullessa metsot hakeutuvat uudelleen aukeille paikoille ja jopa ihmisasutusten lähelle soidinmenoja varten. Tällöin mekin voimme kuulla ja nähdä helpommin tämän komean Keski-Suomen maakuntalinnun.
  • Keski-Suomi
  • Keski-Suomen maakunta sijaitsee Järvi-Suomen lounaisreunassa ja muodostuu lähinnä Jyväskylän, Suolahden ja Äänekosken talousalueista. Maakunnan pinta-ala on 18.500 neliökilometriä ja asukasluku noin 250.000 henkilöä. Keski-Suomen pinnanmuodostusta leimavat jyrkkäpiirteiset mäkimaat.
  • Kallioperä koostuu puolestaan graniittiryhmän kivilajeista. Maakunnan eteläosassa mäkimaastot muuttuvat kankareiksi. Niitä esiintyy runsaasti myös Keski-Suomen luoteisosassa, missä maakunta rajoittuu Suomenselän vedenjakajaseutuun. Maasto kohoaa taas Päijänteen pohjoispuolella länteen mentäessä. Sieltä löytyy mm. maakunnan korkein kohta, Multian kukkamäki (268 m).
  • Maakunnan vallitseva maalaji on moreeni. Näsijärven-Jyväskylän reunamoreenimuodostuma kulkee koko maakunnan halki Jämsästä Konnevedelle saakka. Savikoita esiintyy jonkin verran järvien ja vesireitttien reuna-alueilla. Suoalueet keskittyvät puolestaan maakunnan pohjoisosaan.
  • Vesistöjen osuus Keski-Suomen pinta-alasta on 14 %. Vesistöt koostuvat monihaaraisisten järvien muodostamista reiteistä. Merkittävin järvi on Päijänne, jonka ranta-alueet ovat varsinkin Korpilahden alueella jyrkkiä ja kallioisia. Maakunnan pohjoisosan suurin järvi (500 neliökilometriä) on erittäin sokkeloinen ja karurantainen Keitele.
  • Monien vesireittien lisäksi Keski-Suomen luonnonmaisemaan kuuluvat runsaat metsät ja hyvälaatuiset suot. Metsien osuus maapinta-alasta on peräti 80 %. Kangasmailla valtapuuna esiintyy mänty ja alavimmilla mailla kuusi. Havumetsät tarjoavat sopivia elinympäristöjä myös maakunnan nimikkolinnulle.
  • Keski-Suomen paikoin rehevien kasvustojen syntyä ovat auttaneet suotuisat pienilmastot, joiden muodostumiseen ovat puolestaan vaikuttaneet maakunnan vaihteleva pinnanmuodostus ja monet järvet.
  • Keski-Suomen yhteiskunta- ja elinkeinorakenteelle antaa oman erityisleimansa Jyväskylän kaupungin ja muutamien teollisuustaajamien sekä niitä ympäröivien maaseutukuntien selvä vastakohtaisuus.

Sisältötiedot

ALKUPERÄISEN OHJELMAN OTSIKKO:

Kuva: Metso - Keski-Suomen maakuntalintu. Pentti Kallinen.

Tulosta sivu Ylös

Julkaistu 28.12.2006

Hae Elävästä arkistosta

Yllätä itsesi

Elävän arkiston nettiradio

Elävä arkisto -visa

Elävä arkisto Facebookissa

Elävä arkisto Twitterissä