Elävä arkisto / Kotimaa / Luonto ja eläimet / Viikon luontoääniä /

Varpuslinnut 8/8

HUOM: Valitettavasti palvelussa on hetkellinen tekninen häiriö. Kokeile ladata sivu hetken kuluttua uudelleen. Ohjeita. Jos käytät Elävää arkistoa ulkomaisessa verkossa saattaa kyseinen klippi olla sopimusehtojemme johdosta katseltavissa vain Suomessa, tällöin asiasta on maininta artikkelissa.

OBS: Tillfälligt tekniskt avbrott. Prova att ladda om sidan eller kom tillbaka om en stund. Tilläggsuppgifter. Om du använder Arkivet utanför Finland kan du kontrollera om klippet på grund av våra kontraktsvillkor endast är tillgängligt i Finland. Detta står i så fall i artikeln.

NOTE: Our service is experiencing temporary technical difficulties. We are sorry for the inconvenience, please try again after a while or try to refresh the page. Some videoclips are only available in Finland due to the terms of our agreements (possible limitations are mentioned in the article).

Korppi kesto: 3:21 (Audio)
Mustapääkerttu kesto: 3:06 (Audio)
Punavarpunen kesto: 2:38 (Audio)
Pyrstötiainen kesto: 2:23 (Audio)
Pähkinähakki kesto: 2:57 (Audio)
Ruokosirkkalintu kesto: 3:53 (Audio)
Urpiainen kesto: 1:35 (Audio)

Kuvassa esiintyvä urpiainen on Lapin yleisempiä pesimälintuja. Tutustu urpiaisen lisäksi korppiin, mustapääkerttuun, punavarpuseen, pähkinähakkiin, pyrstötiaiseen ja ruokosirkkalintuun.

Korppi on erämäälintu, joka viihtyy metsäalueilla, vuoristoissa tai rannikoilla. Sen yhteysääntely on voimakasta raakuntaa. Soidinääni on helähtävä klong tai nopea klok.

Mustapääkerttu on vaatelias elinympäristönsä suhteen. Se kelpuuttaa rehevät lehdot tai sekametsät, joissa pohja- ja pensaskerros ovat hoitamatottomia. Se laulaa lyhyttä säettä, joka alkaa kireäsointisesti, mutta muuttuu loppua kohden solisevaksi huipentuakseen nouseviin huiluvihellyksiin.

Punavarpunen suosii pensaikkoisia avomaita kuten pakettipeltoja, rantaniityjä ja hakamaita. Se kelpuuttaa myös metsänreunan pensaikot, puutarhat ja rehevät lehdot. Koiras laulaa kirkassointista surumielistä vihellystä näkyvästi pensaan latvassa. Kutsuäänenä on nenäsointinen käheä dsäi ja yhteysäänenä lyhyt vaimea zit.

Pyrstötiaisen asuinaluetta ovat lehti- ja sekametsät. Parhaiten se viihtyy avointen maastojen ja vesistöjen tuntumassa sekä koivikoissa ja lepikoissa. Sen laulu on vaimeaa viserrystä ja hentoa helinää.

Pähkinähakki asustaa kuusikoissa, pähkinäpensaikoiden tuntumassa. Sen laulu on vaimeaa visertelyä ja rupattelua. Kuusenlatvasta pähkinähakki päästää karkeita karrr-huutoja. Muita ääniä ovat naakkamainen kjaa, hätäläisessä surina ja yhteysäänenä korkea iäää-naukuna.

Ruokosirkkalintu elää pensaikkoississa ja ruoikkoisissa kosteikoissa. Lauluääni on tiheäjaksoista pirinää.

Urpiainen on epäsäännöllinen vaelluslintu, joka liikkuu pitkin vuotta ravintotilanteen mukaan. Tästä syystä lintuja tavataan joskus enemmän, joskus vähemmän. Se pesii rämeiden, soiden ja tunturikoivikoiden tuntumassa. Hyvinä kesinä sille kelpaa myös sekametsät ja metsänreunat. Pesimäajan ulkopuolella se ruokailee lintulaudoilla, koivuissa ja rikkaruohostoissa. Urpiaisen laulu koostuu kutsuäänistä ja karheasta surinasta. Sen kutsuääni on kirkas djyii ja lentoääni 2-3 tavuinen painokkaan samea dsy-dsy.

Teksti: Outi Heinonen