Elävä arkisto / Kotimaa / Politiikan vuosikymmenet / Ulkopolitiikkaa 1970-1990 -luvuilla /

Kekkonen haki tunnustusta Itä-Saksalle

HUOM: Valitettavasti palvelussa on hetkellinen tekninen häiriö. Kokeile ladata sivu hetken kuluttua uudelleen. Ohjeita. Jos käytät Elävää arkistoa ulkomaisessa verkossa saattaa kyseinen klippi olla sopimusehtojemme johdosta katseltavissa vain Suomessa, tällöin asiasta on maininta artikkelissa.

OBS: Tillfälligt tekniskt avbrott. Prova att ladda om sidan eller kom tillbaka om en stund. Tilläggsuppgifter. Om du använder Arkivet utanför Finland kan du kontrollera om klippet på grund av våra kontraktsvillkor endast är tillgängligt i Finland. Detta står i så fall i artikeln.

NOTE: Our service is experiencing temporary technical difficulties. We are sorry for the inconvenience, please try again after a while or try to refresh the page. Some videoclips are only available in Finland due to the terms of our agreements (possible limitations are mentioned in the article).

Kekkosen puhe molempien Saksojen tunnustamiseksi 11.09.1971 | kesto: 16:24 (Audio)

Toisen maailmansodan jälkeen blokkien välissä tasapainoileva Suomi piti ainoana ei-sosialistisena maana yllä samanarvoisia suhteita jaetun Saksan molempiin valtioihin. Saksan Demokraattinen Tasavalta DDR kärtti itselleen Neuvostoliiton tuella kansainvälistä tunnustusta.

Suhteiden järjestäminen Natoon kuuluvaan Saksan liittotasavaltaan taas olisi ollut Suomelle itselleen tarpeen etenkin siksi, että YYA-sopimuksen määräys sotilaallisista konsultaatioista koski nyt nimenomaan sodanuhkaa Länsi-Saksan ja sen liittolaisten taholta.

Liittotasavalta tulkitsi kuitenkin 1970-luvun alkuun saakka molempien Saksojen tunnustamisen epäystävälliseksi teoksi itseään kohtaan.

Vasta Länsi-Saksan uusi idänpolitiikka ja -sopimukset mahdollistivat Suomen aloitteen Saksojen tasapuolisesta tunnustamisesta vuonna 1971. Saksojen perussopimuksen allekirjoitusta odottavan Liittotasavallan viivyttelyn johdosta diplomaattisuhteet Saksoihin saatiin solmituksi kuitenkin vasta tammikuussa 1973.

Suomen aloitteessa esiin nostettujen Lapin sodan tuhojen korvausten katsottiin Länsi-Saksan osalta sisältyvän jo vuoden 1953 velkasitoumussopimukseen, kun taas DDR:n kanssa pitkän kädenväännön jälkeen sovitusta korvaussummasta luovuttiin lopullisesti Saksojen yhdistyessä vuonna 1990.

AVAINSANAT: BRD, DDR, diplomatia, kylmä sota, liennytys, poliitikot, politiikka, puheet, puolueettomuus, Saksan demokraattinen tasavalta, Saksan liittotasavalta, suomettuminen, ulkopolitiikka, Yhdistyneet kansakunnat, YK, YYA-sopimus