Elävä arkisto / Ulkomaat / Maailmanpolitiikka / Hullu vuosi 1968 /

Prahan 1968 tapahtumien reaktiot Suomessa

1968

HUOM: Valitettavasti palvelussa on hetkellinen tekninen häiriö. Kokeile ladata sivu hetken kuluttua uudelleen. Ohjeita. Jos käytät Elävää arkistoa ulkomaisessa verkossa saattaa kyseinen klippi olla sopimusehtojemme johdosta katseltavissa vain Suomessa, tällöin asiasta on maininta artikkelissa.

OBS: Tillfälligt tekniskt avbrott. Prova att ladda om sidan eller kom tillbaka om en stund. Tilläggsuppgifter. Om du använder Arkivet utanför Finland kan du kontrollera om klippet på grund av våra kontraktsvillkor endast är tillgängligt i Finland. Detta står i så fall i artikeln.

NOTE: Our service is experiencing temporary technical difficulties. We are sorry for the inconvenience, please try again after a while or try to refresh the page. Some videoclips are only available in Finland due to the terms of our agreements (possible limitations are mentioned in the article).

Keskustelu miehityksen syistä 21.08.1968 | kesto: 27:00 (Audio)
Ääninäyte kesto: 1:17 (Audio)
Karjalaisen, Saarisen ja Koiviston reaktiot 25.08.1968 | kesto: 11:04 (Video)

Tšekkoslovakian miehitykseen elokuussa 1968 suhtauduttiin Suomessa virallisesti ja puolivirallisestikin varsin varovasti ja maltillisesti.

Ulkoministeri Ahti Karjalainen korosti Suomen toivovan rauhanomaista kehitystä ja puolueettomuutta sekä hyviä suhteita naapurimaihin. SKP:n puheenjohtaja Aarne Saarisen Neuvostoliiton toimet yllättivät täysin. Pääministeri Mauno Koivisto uskoi, että Tšekkoslovakian tapahtumat olivat omiaan vaarantamaan Euroopan hyvän liennytyskehityksen. Karjalaista, Koivistoa ja Saarista haastateltiin tv-uutisissa.

Radiokeskustelussa puolestaan Professori L. A. Puntila, tri Kullervo Killinen ja toimittaja Jaakko Okker setvivät ohjelmassa tapahtuneen syitä vuonna 1968: Mitä oli sanottava eri sosialististen maiden oikeudesta rakentaa omaa sosialismiaan?

Minkälaiset tulevat olemaan tämän päivän tapahtumien reaktiot, ja miten ne vaikuttaisivat syksyksi suunniteltuun kommunistipuolueitten huippukokoukseen?

Mitä miehitys merkitsee Varsovan liiton tulevalle yhtenäisyydelle? Miten tapahtumat vaikuttavat Neuvostoliiton nauttimaan kansainväliseen arvonantoon?

Kärsivätkö kahden suurvallan suhteet, merkitseekö tämä paluuta täydelliseen kylmään sotaan? Mitä Euroopassa tapahtuu, kun tämä jännitystila on ohitettu?

AVAINSANAT: hyökkäys, kommunismi, miehitetyt alueet, miehitys, Prahan kevät, reaktiot, sosialismi, sosialistiset maat, sotatoimet, suhteet, suvereniteetti, Tšekkoslovakia, ulkopolitiikka, uudistukset, vallankaappaukset, Varsovan liitto