Elävä arkisto / Kulttuuri ja viihde / Teatterin ja tanssin tekijät / Suomen Kansallisooppera /
Aulikki Rautawaara: Porgi, amor, qualche, ristoro
1938
OBS: Tillfälligt tekniskt avbrott. Prova att ladda om sidan eller kom tillbaka om en stund. Tilläggsuppgifter. Om du använder Arkivet utanför Finland kan du kontrollera om klippet på grund av våra kontraktsvillkor endast är tillgängligt i Finland. Detta står i så fall i artikeln.
NOTE: Our service is experiencing temporary technical difficulties. We are sorry for the inconvenience, please try again after a while or try to refresh the page. Some videoclips are only available in Finland due to the terms of our agreements (possible limitations are mentioned in the article).
-
Porgi, amor, qualche ristoro vuosi 1938 | kesto: 4:26 (Audio)
Sopraano Aulikki Rautawaara (1906-1990) oli 1930-luvulta eteenpäin yksi tunnetuimmista suomalaisista laulajattarista.
Rautawaara loi kansainvälisen uransa pääasiassa Saksassa ja Isossa-Britanniassa. Erityisen tunnetuksi hän tuli Sibeliuksen laulujen tulkitsijana ja Mozart-roolien esittäjänä.
Levylaulajana Rautawaara oli sangen ahkera. Hänen varhaisimmat levytyksensä ovat vuodelta 1930 ja viimeiset vuodelta 1957. Taidemusiikki- ja kansanlauluohjelmiston lisäksi hän levytti jonkin verran myös iskelmiä nimimerkillä Terttu Raija.
"Porgi, amor, qualche ristoro" on Kreivittären aarian Mozartin Figaron häiden 2. näytöksestä. Levytys on tehty Saksassa 1938 Telefunken-yhtiölle. Berliinin saksalaisen oopperan orkesteria johtaa Hans Schmidt-Isserstedt.
Teksti: Johanna Nuorivaara
AVAINSANAT: kansainvälinen toiminta, laulajat, laulumusiikki, musiikki, näyttämötaiteilijat, ooppera
Tietolaatikko
- Terttu Aulikki Rautawaara syntyi Helsingissä 2.5.1906. Vanhemmilla, Wenny ja Wäinö Rautawaaralla oli musiikkikoulu, jossa rouva opetti pianonsoittoa ja herra laulua. Rautawaarasta pitikin ensin tulla pianisti. Äidin lisäksi hän sai piano-opetusta Kosti Vehaselta, Elli Rängman-Björliniltä ja E. Grapelta. Loukattuaan sormensa soittokelvottomaksi Rautawaara ryhtyi ottamaan laulutunteja isänsä johdolla.
- Vuodet 1922-25 Rautawaara opiskeli Helsingin konservatoriossa ja sai laulutunteja myös Alexandra Ahngerilta. Ensikonserttinsa hän piti 1927 Tauno Hannikaisen säestyksellä. Opinnot jatkuivat Kööpenhaminassa suomalaissyntyisen Signe Liljeqvistin johdolla. Näytäntökauden 1932-33 Rautawaara oli kiinnitettynä Suomalaiseen oopperaan Mozartin Figaron häiden Kreivittären rooliin. Jo tuolloin kävi ilmi hänen äänellinen sopivuutensa Mozartin oopperoiden ylevän siroihin naisosiin.
- Apurahan turvin Rautawaara saattoi jatkaa ulkomaisia opintojaan ja viettikin vuoden Berliinissä Olga Eisnerin oppilaana. 1934 hän solmi kymmenen vuoden levytyssopimuksen Telefunken-yhtiön kanssa. Hän levytti sopimuskautensa aikana noin 100 äänilevyä esittäen liedejä, ooppera-aarioita ja operettimusiikkia (mm. duettoja Peter Andersin kanssa). Pahaksi onneksi levyjen matriisit tuhoutuivat sodan aikana. Samoihin aikoihin Rautawaaralla oli myös elokuvasopimuksia sekä Berliinissä että Lontoossa, ja hän teki ensimmäisen televisioesiintymisensä Lontoossa jo 1936.
- Levytyksiä ja elokuvia tärkeämmäksi nousi kuitenkin Rautawaaran ura ooppera- ja konserttilaulajana. Vuodet 1934-38 hän esiintyi Glyndebournen oopperajuhlilla Figaron häiden Kreivittärenä ja Taikahuilun Paminana. Kreivittären rooli vei hänet 1937 myös Salzburgin musiikkijuhlille. Eurooppalaisista oopperanäyttämöistä tulivat tutuiksi muun muassa Wien, Amsterdam, Cannes ja Bryssel. Koelaulu New Yorkin Metropolitanissa epäonnistui liikarasituksen takia.
- 1949 Rautawaara piti Sibelius-konsertin Edinburghin musiikkijuhlilla ja levytti samalla matkalla hänen laulujaan His Master´s Voice –yhtiölle Jussi Jalaksen säestämänä. Rautawaara konsertoi Sibeliuksen musiikilla aikaisemmin jo Berliinissä ja Helsingissä. Säveltäjä omisti hänelle yksinlaulunsa Hymn to Thais. Myös ruotsalaiset säveltäjät Gösta Nystroem ja Ture Rangström saivat Aulikki Rautawaarasta omien laulujensa ylivertaisen tulkitsijan ja innoittajan.
- Sodan aikana Rautawaaralla oli tärkeä tehtävä isänmaallisuuden kohottajana ja hyväntekeväisyysaatteen edustajana. Hän konsertoi ahkerasti sekä kotimaassa että muissa Pohjoismaissa. Marsalkka Mannerheim oli hänen suuri ihailijansa.
- Aulikki Rautawaara kuoli 29.12.1990.
Sisältötiedot
ALKUPERÄISEN OHJELMAN OTSIKKO:
ESIINTYJÄT: Aulikki Rautawaara
Kuva: Aulikki Rautawaara.
Julkaistu 27.08.2009