Päätös luisteluhiihdon sallimisesta herätti konservatiivisessa hiihtomaailmassa voimakasta vastustusta.

Perinteisen hiihtotyylin kohtalo oli vaakalaudalla ja hetken aikaa näytti, että vanha pohjoismainen tyyli saattaisi jopa kadota kokonaan huippuhiihdosta.

Hiihdon perinteisissä suurvalloissa, hiihtoperinteiden painolasti oli suuri ja ajatus luisteluhiihdosta vaikea sulattaa. Esimerkiksi Suomi oli yksi luisteluhiihdon kovimmista vastustajista.

Suomi toimi asiassa yhteisrintamassa Neuvostoliiton ja Norjan kanssa, jotka kaikki kolme olisivat olleet halukkaita kieltämään luistelutyylin kokonaan kansainvälisestä huippuhiihdosta.

Luistelun sallimista edelsi kevään 1985 näyttävä kädenvääntö luisteluhiihdon kohtalosta. Keväällä 1985 hiihtotyylejä pohtinut kansainvälinen asiantuntijatyöryhmä ehdotti luistelutyylin osittaista rajoittamista hiihtourheilussa.

Ehdotuksen mukaan luisteluhiihto kiellettäisiin pitkillä matkoilla, miesten 30 ja 50, sekä naisten 10 ja 20 kilometrin hiihdoissa. Alkuun näytti siis siltä, että luistelu kiellettäisiin osin.

Mutta kesän 1985 alkajaisiksi Kansainvälinen hiihtoliitto päätti monen yllätykseksi kuitenkin sallia luisteluhiihdon toistaiseksi. Tuolloin päädyttiin hiihdon maailmancupin osalta siihen, että puolessa kisoista luistelutyyli oli sallittu ja puolessa kielletty.

Kyseessä oli kuitenkin vasta päätös luistelutyylin sallivasta kokeiluvuodesta. Mitä tapahtuisi sen jälkeen, kun luistelutyylin toistaiseksi salliva koevuosi olisi ohi keväällä 1986. Tippuisiko vanha tyyli kokonaan pois?

Hiihdon pohjoisissa mahtimaissa valmistautuminen vuonna 1985 tapahtuneeseen luisteluvallankumoukseen oli jähmeää. Varsin pitkään valmistautuminen tapahtui pinnan alla piilossa, samalla kun julkisesti vastustettiin luisteluhiihdon hyväksymistä.

”Vastustettiin, mutta salaa harjoiteltiin!”, kiteytti luisteluvallankumouksen aikainen hiihdon päävalmentaja Immo Kuutsa suomalaisten omaksuman asenteen luistelukysymystä kohtaan.

Hiihdon mahtimaat eivät myöskään juuri toimineet kehityksen pioneereina ja luisteluhiihdon läpimurtoon tarvittiin aluksi ennakkoluuloton amerikkalainen. Mutta oli asiassa oma roolinsa myös eräällä suomalaishiihtäjällä, jonka ansiosta luistelu sai alkuun nimen Siitonen step.

Teksti: Tapio Pajunen

AVAINSANAT: haastattelut, hiihto, Kansainvälinen hiihtoliitto, kiistat, luisteluhiihto, muutosvastarinta, rajoitukset, säännöt, urheilu, uudistukset, vastustus

Anna palautetta sivun sisällöstä