Elävä arkisto / Kotimaa / Liikenne maalla merellä ja ilmassa / Junat /

Syyllisten etsintä vaikutti Espanjan vaaleihin

2004

HUOM: Valitettavasti palvelussa on hetkellinen tekninen häiriö. Kokeile ladata sivu hetken kuluttua uudelleen. Ohjeita. Jos käytät Elävää arkistoa ulkomaisessa verkossa saattaa kyseinen klippi olla sopimusehtojemme johdosta katseltavissa vain Suomessa, tällöin asiasta on maininta artikkelissa.

OBS: Tillfälligt tekniskt avbrott. Prova att ladda om sidan eller kom tillbaka om en stund. Tilläggsuppgifter. Om du använder Arkivet utanför Finland kan du kontrollera om klippet på grund av våra kontraktsvillkor endast är tillgängligt i Finland. Detta står i så fall i artikeln.

NOTE: Our service is experiencing temporary technical difficulties. We are sorry for the inconvenience, please try again after a while or try to refresh the page. Some videoclips are only available in Finland due to the terms of our agreements (possible limitations are mentioned in the article).

Pommi-iskut varjostivat vaaleja 14.03.2004 | kesto: 2:07 (Video)
Epäilyjä ääri-islamistien syyllisyydestä 16.03.2004 | kesto: 2:33 (Video)
Surun jälkeen rakkautta Eurooppaan 10.06.2004 | kesto: 2:22 (Video)

Madridin pommi-iskujen syyllisten etsintä varjosti Espanjan parlamenttivaaleja maaliskuussa 2004. Teoistaan haluttiin vastuuseen sekä iskun tekijät että espanjalaiset Irakin sotaan vienyt hallitus.

Espanjassa oltiin järkyttyneitä uudesta uhasta. Muutamakin ääri-islamilainen ryhmä otti terroriteon nimiinsä ja ilmoitti syyksi Espanjan veljeilyn Yhdysvaltain presidentin George Bushin kanssa. Videoviesteissä vaadittiin Espanjaa vetäytymään Irakista tai uusia iskuja olisi luvassa.

Espanjan moskeijoissa pelättiin vastaiskuja. Espanjan muslimiyhteisö tuomitsi teon ja otti osaa kansan suruun.

Junapommien jälkeen espanjalaiset marssivat väkivaltaa, terrorismia ja myös Irakin sotaa vastaan. Tuhoisat terrori-iskut tehtiin juuri parlamenttivaalien alla ja valtaa pitänyt oikeistohallitus syrjäytettiin maalisvaaleissa.

Uudeksi pääministeriksi nousi José Luis Rodriguez Zapatero ja sosialistihallitus rummutti äänekkäästi myös kesän europarlamenttivaaleissa. Sosialistipuolueen mukaan Espanja palasi Eurooppaan irrottuaan Yhdysvaltain Irak-koalitiosta. Eurovaaliteemoissa korostuikin rakkaus Eurooppaan. Samana kesänä alettiin tutkia myös sitä, valehteliko vanha hallitus, kun se väitti olleensa varma Etan syyllisyydestä pommi-iskuihin. Hallituksen oli arveltu jopa yrittäneen peitellä al-Qaidaan viittaavia johtolankoja, jotta kansa ei olisi kääntynyt sitä vastaan vaaleissa.

Oikeudenkäynti iskusta epäiltyjä vastaan alkoi helmikuussa 2007. Syytettyjä oli 29, joista valtaosa marokkolaisia. Pääsyylliseksi epäiltyä Sarhane ben Abdelmajid Fakhetia ja kuutta muuta rikoskumppaniksi epäiltyä ei kuitenkaan koskaan saada oikeuden eteen. Epäillyt räjäyttivät itsensä poliisin piirityksessä vain pari päivää Madridin pommi-iskujen jälkeen.

Teksti: Elina Yli-Ojanperä

AVAINSANAT: Al-Qaida, epäily, Espanja, ETA, Irakin sota, islamismi, junat, Madrid, Madridin junapommit 11. maaliskuuta 2004, onnettomuudet, parlamenttivaalit, pelko, pommit, syylliset, terrori-iskut, terrorismi, terrorisminvastainen toiminta, terroristit, ääriliikkeet