Elävä arkisto / Kotimaa / Politiikan vuosikymmenet / Yöpakkaset /

Yöpakkaset ja noottikriisi

1958, 1961

HUOM: Valitettavasti palvelussa on hetkellinen tekninen häiriö. Kokeile ladata sivu hetken kuluttua uudelleen. Ohjeita. Jos käytät Elävää arkistoa ulkomaisessa verkossa saattaa kyseinen klippi olla sopimusehtojemme johdosta katseltavissa vain Suomessa, tällöin asiasta on maininta artikkelissa.

OBS: Tillfälligt tekniskt avbrott. Prova att ladda om sidan eller kom tillbaka om en stund. Tilläggsuppgifter. Om du använder Arkivet utanför Finland kan du kontrollera om klippet på grund av våra kontraktsvillkor endast är tillgängligt i Finland. Detta står i så fall i artikeln.

NOTE: Our service is experiencing temporary technical difficulties. We are sorry for the inconvenience, please try again after a while or try to refresh the page. Some videoclips are only available in Finland due to the terms of our agreements (possible limitations are mentioned in the article).

Katkelma uudenvuoden televisiopuheesta 01.01.1959 | kesto: 0:33 (Video)
Presidentti Kekkosen uudenvuodenpuhe 1959 01.01.1959 | kesto: 9:00 (Video)
Kekkosen radiopuhe yöpakkasten alettua 10.12.1958 | kesto: 27:18 (Audio)
Näyte Kekkosen radiopuheesta 10.12.1958 | kesto: 1:45 (Audio)

Sodanjälkeisen ajan kriittisimmät hetket Suomen suhteissa Neuvostoliittoon olivat yöpakkaset ja noottikriisi. Näiden vuosina 1958 ja 1961 syntyneiden kriisien jälkeen Kekkosen asema lujittui entisestään.

Kesällä 1958 pidetyissä eduskuntavaaleissa kommunistit olivat ottaneet vaalivoiton. Muut suuret puolueet eivät kuitenkaan halunneet SKDL:ää hallitukseen.

Neuvostoliitto ilmaisi syksyllä 1958 epäluottamuksensa SDP:n Karl-August Fagerholmin johtamaan hallitukseen. Maa veti mm. suurlähettiläänsä pois Helsingistä.

Suomen poliittista tilannetta arvosteltiin kovin sanoin neuvostolehdistössä, ja syksyn 1958 aikana Neuvostoliitto alkoi kiristää myös kauppahanojaan.

Tilanne alkoi avautua vasta joulukuussa, kun maalaisliiton ministerit Johannes Virolaisen johdolla lähtivät hallituksesta.

Yöpakkaskriisi päättyi tammikuussa 1959 Kekkosen ja pääsihteeri Hruštševin neuvottelujen jälkeen.

Kekkosen johdolla muodostettiin maalaisliiton V.J. Sukselaisen vähemmistöhallitus. Hallitukseen nimitettiin Kekkosen luottomiehiä, jotta jäätyneet idänsuhteet saataisiin taas toimimaan.

Vuonna 1961 Neuvostoliitto puolestaan lähetti Suomelle nootin koskien YYA-sopimusta. Neuvostoliiton pelkona oli militarismin vahvistuminen Saksassa ja koko Itämeren alueella.

Oikeuskansleri Olavi Hongan ehdokkuus presidentinvaaleissa oli Neuvostoliiton arvion mukaan uhka Suomen ja Neuvostoliiton suhteille.

Lopulta Honka perui ehdokkuutensa, ja Neuvostoliitto veti noottinsa takaisin.

Teksti: Paavo Rytsä