Metsurin työ vaatii kovaa ruumiillista kuntoa ja etenkin talvisin työ on fyysisesti erittäin raskasta. Puun kaadon lisäksi metsurin työhön kuuluu vesakon raivaus ja taimikon hoito

Jouko Keskiaho voitti kahdesti metsureiden MM-kisat. Metsurin työ vaan ei ollut arvossaan, eikä Joukokaan saanut suurta huomiota tai lahjoituksia mitä yleensä suomalaisille maailmanmestaruuksia voittaneille suotiin. Tutkimusten mukaan metsurin ammatti oli toiseksi vähiten arvostettu, heti kadunlakaisijan jälkeen.

Metsuri Aino Nuutinen aloitti metsätyöt isänsä kanssa jo 11-vuotiaana. Äiti yritti houkutella kansanopistoon opintoja jatkamaan, mutta heltyi kun Aino itkien ihmetteli miksei saa olla kotona ja tehdä metsätöitä.

Karpon tiedusteluun työn raskaudesta Aino toteaa, että väsyneempi hän on vietettyään päivän kaupungilla asioita hoitamassa kuin metsätöissä.

Eläkkeellä oleva metsuri Vilho Peuronen kertoo metsurin ammatin varjopuolista. Hän aloitti työnsä aikana, jolloin käytössä oli vain pokasaha ja kirves. Kymmenen vuotta myöhemmin tuli käyttöön moottorisaha, mutta työ oli yhä raskasta ja kuluttavaa. Terveysongelmat vaivaavat miestä vielä eläkkeelläkin.

Vilhon vaimo runoilija Anna Peuronen kertoo monesti rukoilleensa miehensä eläkkeelle pääsyä. Kun eläkeaika vihdoin koitti tuntui kuin hänet olisi laskettu vihdoin vapaaksi, Anna kuvailee.

Karpo tiedustelee haastateltavilta myös toivekappaleita, Keskiahon toiveena on kappale "Valkoakaasia" ja Nuutisen "Läksin minä kesäyönä käymään". Kappaleet kuullaan sahalla ja hanurilla soitettuina kunkin haastattelun lopuksi.

Teksti: Heidi Sommar

AVAINSANAT: ammatit, ammatti-identiteetti, ammattitaudit, eläkkeet, haastattelut, hakkuut, harvennus, luonto, metsurit, metsäkoneet, metsänhoito, metsät, metsätalous, metsätyö, metsätyöntekijät, moottorisahat, ruumiillinen työ, sahat, sahaus, työ, työkyky, työkyvyttömyys, työlaiset, työntekijät, työura

Anna palautetta sivun sisällöstä